Valo kajastaa jo tunnelin päässä positiivisten rokoteuutisten seurauksena. Talvesta selviäminen tulee määrittelemään, kuinka kriisistä kyetään palautumaan ja kuinka pitkän varjon se langettaa. Yrityskannan heikkenemisestä on nähtävissä jo huolestuttavia merkkejä, vaikka konkurssiaallolta onkin toistaiseksi vältytty.
Paltan marraskuussa julkaiseman jäsenkyselyn mukaan konkurssiriskissä olevien yritysten osuus on kaksinkertaistunut elokuusta. Tartuntatilanne on pahentunut ja palvelutalouden talvesta on tulossa ankara.
Toukokuussa voimaan tulleen määräaikaisen konkurssilain muutoksen ja muiden väliaikaisten tukitoimien käyttöönoton myötävaikutuksella konkurssien määrä on kriisistä huolimatta vähentynyt kaikilla palvelualoilla. Touko-lokakuussa pantiin vireille reilut 200 konkurssia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Muutoksen määräajan umpeutuessa konkurssitilastoissa tullaankin todennäköisesti näkemään epämiellyttävä piikki.
Konkurssilain määräaikaisen muutoksen määräajan umpeutuessa konkurssitilastoissa tullaankin todennäköisesti näkemään epämiellyttävä piikki.
Tämän vuoden aikana vireille pannut palvelualojen konkurssit ovat koskeneet kaikkiaan 5500 työntekijää, mikä on 1400 henkilöä enemmän kuin vuonna 2019. Kasvu selittyy kuitenkin kesäkuun yksittäisellä suurella konkurssilla. Muina kuukausina konkurssiin haettujen yritysten henkilöstömäärä on ollut vuodentakaista alhaisempi.
Yrityskannan muutoksiin vaikuttavat konkurssien lisäksi myös muut yritysten lopettamiset sekä uusien yritysten perustaminen. Verohallinnon rekisteritietojen mukaan hallinnollisia yritystoiminnan lopettamisia kirjattiin palvelualoilla vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ennätyksellisen paljon ja lopettamiset kasvoivat kaikilla palvelualoilla.
Lopettaneita yrityksiä koskevien tietojen aikasarja on poukkoileva ja repaleinen. Oheisesta kuviosta voi kuitenkin tehdä havainnon, että finanssikriisissä lopettaneiden yritysten määrän kasvu edelsi uusien yritysten määrän laskua. Ja samoin näyttää käyneen myös tänä vuonna.
Huhti-kesäkuussa, koronakriisin ollessa vasta aluillaan, rekisteröitiin 6,5 prosenttia (330 kappaletta) vähemmän uusia yrityksiä kuin vuotta aiemmin. Aloittaneiden yritysten määrä pieneni kaikissa muissa palveluissa paitsi yritys- ja asiantuntijapalveluissa, rahoituksessa sekä informaatio ja viestintäalalla. Ilman edellä mainittuja aloja aloittaneiden yritysten määrä pieneni 16 prosentilla.
Yritys- ja asiantuntijapalveluiden osalta on huomionarvoista, että alan liikevaihdon pudotus on ollut varsinaisiin kriisialoihin verrattuna maltillinen. Lisäksi, pudotus tapahtui myöhemmin kuin muissa palveluissa, joten vaikutukset uusien yritysten syntyyn näkyvät mahdollisesti vasta loppuvuoden luvuissa.
Uusien yritysten perustaminen ja vanhojen tuottamattomien yritysten poistuminen on osa yrityskannan dynamiikkaa, joka luo edellytyksiä talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle. Jos elinkelpoisia yrityksiä kuitenkin ajautuu konkurssiin poikkeuksellisen mutta verrattain lyhytkestoisen kriisin takia eikä uusiakaan yrityksiä synny, dynamiikka ei toimi.
Muutoin elinvoimaisten yritysten konkursseissa menetetty tuotantopotentiaali heikentää talouden ja työllisyyden palautumiskykyä ja siten pidentää kriisin vaikutuksia.
Määräaikaisen konkurssilain muutoksen, ja tukitoimien laajemminkin, tarkoituksena on välttyä turhilta konkursseilta. Muutoin elinvoimaisten yritysten konkursseissa menetetty tuotantopotentiaali heikentää talouden ja työllisyyden palautumiskykyä ja siten pidentää kriisin vaikutuksia.
Palvelutalous eteni vuoden kolmannen neljänneksen vaakalennossa. Tartuntatilanteen pahentuessa liiketoiminnan näkymät ovat kääntyneet uudelleen laskuun.
Rokoteuutisten myötä kriisiolojen päättyminen siintää kuitenkin jo horisontissa. Yritysten tukemiselle on siten edelleen hyvät perusteet. Riskinä on, että talven routaa seuraa vielä pitkä rospuuttoaika.
Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi.
