Tämän vuoden työehtosopimusneuvottelukierros on kääntymässä loppusuoralle; vaikka joillakin aloilla neuvotteluja käydään vielä toukokuun puolella, valtaosalle toimialoista on saatu neuvoteltua työehdot kuluvalle ja ensi vuodelle.
Jokaisella neuvottelukierroksella on jotain ominaista, josta se erityisesti muistetaan ja joka erottaa sen muista neuvottelukierroksista. Varmasti monen piti hieman totutella ajatukseen, ettei viime kierroksella sovitussa ns. 1+1-mallissa optiovuotta otettukaan käyttöön, vaan siirryttiin täydelle neuvottelukierrokselle.
Jos laittaa sivuun harmistukset odottelusta, päänavauksen viivästymisestä ja yleisen linjan haastamisesta, päällimmäisenä mieleen jäävät:
- Luovuus päänavauksen raamin sisällä. Niin sanotusta vientialojen päänavausratkaisusta tulee yleisen linjan mukainen sopimuskauden enimmäiskustannustaso, jota myös muut alat noudattavat kattona palkkamaltin säilyttämiseksi. Tällä kierroksella se, että palkkaratkaisun rakenteen osalta käytettiin luovuutta, helpotti ratkaisujen löytymistä.
- Palkalliset perhevapaat. Kun puhutaan esimerkiksi palkallisten vapaapäivien lisäämisestä työehtosopimukseen, lisäävät ne työnantajien kustannuksia. Siitä syystä sopijapuolten on sovittava myös, mistä elementeistä säästetään työehtosopimuksen sisällä. Paltan edustamilla aloilla on käyty valtavasti keskustelua perhevapaista. Suurimmassa osassa työehtosopimuksia ei-synnyttävän vanhemman palkallisia vapaapäiviä on lisätty ja sovittu kustannusnousua kompensoivista säästöistä. Osassa pöytiä asiaa ei ole saatu sovittua neuvottelukierroksella, vaan asian työstäminen jatkuu työryhmissä.
Neuvottelukierroksella on nähty monenlaisia vaiheita eikä työtaisteluiltakaan ole vältytty. Useilla aloilla ratkaisuja on haettu valtakunnansovittelijan toimiston johdolla, mutta pääosa sopimuksista on tällä kierroksella saatu ratkaistua siellä missä on tarkoituskin, eli sopimusosapuolten välisissä keskinäisissä neuvotteluissa. Myös sovitteluun päätyneistä tapauksista osa on sielläkin ratkottu sopimalla.
Jokainen, joka laittaa itsensä peliin neuvottelupöydässä, vie neuvotteluita eteenpäin. Asioiden avaaminen, perusteleminen, selittäminen ja pallottelu ovat osa prosessia, joka vie kohti lopputulosta. Työmarkkinaosapuolilla on vastuu kehittää työehtosopimusten sisältöjä, neuvottelukierroksella ja erityisesti neuvottelukierrosten välissä. Olennaista on pyrkimys yhteisesti hyväksyttävään lopputulokseen. Usein on edettävä palana tai siivuna, kokeillen ja pilotoiden muutosten vaikutusta pienemmässä mittakaavassa.
Monella alalla käynnissä on murrosvaihe, joka vaatii uudenlaista ajattelua, asennetta ja valmiutta uusiin työtapoihin.
Sopimisen kulttuuri kehittyy yhdessä tekemällä. Onneksi meillä on siihen tilaisuus sopimuskauden ulottuessa kahdelle vuodelle. Monella alalla käynnissä on murrosvaihe, joka vaatii uudenlaista ajattelua, asennetta ja valmiutta uusiin työtapoihin meiltä kaikilta: niin työnantajilta kuin työntekijöiltä. Paras tapa valmistautua muutoksiin on tehdä se yhdessä, kaikkia kuunnellen. Työehtoja on voitava kehittää vastaamaan nykyajan tarpeita siten, että työnantaja ja työntekijä voivat joustavammin sopia työehdosta molempia hyödyttävällä tavalla.
Työmarkkinatoiminnassa jatkuvuudella ja historian tuntemuksella on kiistaton merkitys. Tulevina vuosina iso joukko konkarineuvottelijoita eläköityy, ja toki työmarkkinatoiminnassa, kuten muillakin aloilla, neuvottelijoiden vaihtuminen muutoinkin on fakta ja ”bisnes as usual”. Onko tämä uhka vai mahdollisuus? Hetkellinen uhka, kyllä, kunnes asiat ja ihmiset tulevat tutuiksi. Pitemmällä aikavälillä mahdollisuus, kyllä, koska se pakottaa organisaation ja sen ihmiset jakamaan tietoa ja dokumentoimaan asiat huolella niin, että jälkipolvet voivat tutustumalla aineistoon saada asiasta ja päätösten taustoista kiinni.
Työ on iso osa elämäämme ja jokaisen tulee voida kokea työnsä merkitykselliseksi. Ensi viikolla vietetään kevään juhlaa vappua, jota liputetaan suomalaisen työn päivänä. Samalla se on myös opiskelijoiden juhla. Näin keväällä monen nuoren mietteissä ovat jatko-opiskelupaikka ja tulevat urahaaveet. Haluamme, että työelämä on kannustavaa ja motivoivaa niin uran alkutaipaleella oleville kuin konkaritekijöille. Rakennetaan yhdessä työehdot ja työelämä sellaisiksi, että ne parhaalla mahdollisella tavalla palvelevat eri tilanteissa.
Hyvää kevättä ja iloista vappua kaikille!
