Pandemian myötä matkailu romahti. Kun liikkuminen alkoi taas mahdollistua, matkailu suuntautui ensivaiheessa erityisesti väljemmille alueille kuten rantakohteisiin. Erilaiset rajoitukset tekivät matkustamisesta kuitenkin pitkään vaivalloista. Riski matkojen peruuntumisesta sai kuluttajat varaamaan matkojaan lyhyemmällä varoitusajalla ja moni ulkomaanmatka korvattiin kotimaanmatkalla.
Kun rajoitustoimista on laajemmin luovuttu, kuluttajat ovat lähteneet pandemian vuoksi peruuntuneille tai muuten toteutumatta jääneille matkoille. Matkailuun on kohdistunut patoutunutta kysyntää.
Välimeren maista esimerkiksi Espanjassa ja Kreikassa matkailu palautui entiselleen kuluvan vuoden kesäsesongilla. Ulkomaisten matkailijoiden määrä jopa ylitti pandemiaa edeltäneen tason.
Suomessa matkailu on kuitenkin toipunut heikosti. Vielä syyskuussa, miltä ajalta viimeisimmät tilastot ovat, ulkomaisia matkailijoita saapui Suomeen 24 % vähemmän kuin syyskuussa 2019. Muissa Pohjoismaissa matkailu on toipunut selvästi paremmin. Ruotsiin ja Norjaan ulkomaisia matkailijoita saapui enää vain 8 % vähemmän. Tanskassa ja Islannissa matkailijoiden määrä on ylittänyt pandemiaa edeltäneen tason selvästi.
Suomi onkin matkailukohteena menettänyt markkinaosuuttaan. Ennen pandemiaa, vuonna 2019, Suomen osuus Pohjoismaihin saapuneista matkailijoista oli 14 %. Vuonna 2022 osuus on ollut 9 %. Kuluvan vuoden ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana Suomen hotelleihin ja muihin majoituskohteisiin on saapunut yhteensä yli miljoona ulkomaista matkailijaa vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2019. Päälle tulevat vielä päivämatkalaiset, joita ei majoitustilastoista näy.
Ulkomaisten matkailijoiden hotelliyöpymiset eivät ole toipuneet miltään suunnalta koronaa edeltävälle tasolle, mutta eniten ne ovat kuitenkin vähentyneet Aasiasta. Vuoden 2019 heinä-syyskuuhun verrattuna aasialaisten yöpymisiä on tänä vuonna kirjattu 70 % vähemmän, mikä selittää yli puolet koko ulkomaisten yöpymisten vähenemästä. Venäläisten matkailijoiden yöpymisten väheneminen selittää kokonaismuutoksesta 17 % ja Uudellamaalla vain yhden prosentin. Venäläisten matkailu Suomeen oli huipussaan ennen vuotta 2015, mistä se puolittui jo ennen pandemiaa.
Ulkomaisten matkailijoiden hotelliyöpymiset eivät ole toipuneet miltään suunnalta koronaa edeltävälle tasolle, mutta eniten ne ovat kuitenkin vähentyneet Aasiasta.
Matkailuun liittyvä vientipotentiaali on jäämässä merkittävästi aiempaa pienemmäksi, ellei markkinaosuuksia onnistuta voittamaan esimerkiksi Keski-Euroopan suunnalla. Idästä tuleva matkailu on vähentynyt enemmän tai vähemmän pysyvästi ja Suomen saavutettavuus on heikentynyt. Palvelualoilla on vahva kannatus Venäjä-pakotteille ja Ukraina tarvitsee tukeamme. Muuhun Suomen kansainväliseen saavutettavuuteen kannattaa seuraavalla hallituskaudella kuitenkin panostaa entistäkin enemmän, jotta emme jää uudessa tilanteessa eristyneeksi saareksi.
Mikäli matkailu pysyy loppuvuoden edelliskuukausien tasolla, jäävät kuluvan vuoden suorat matkailutulot noin 1,5 miljardia pienemmiksi kuin ne olisivat olleet vuoden 2019 matkailijamäärällä. Lisäksi tulevat matkustajaliikenteen menetykset, joten kokonaisuutena tulonmenetyksien mittaluokka nousee helposti yli kahteen miljardiin euroon.
Ulkomaisten matkailijoiden vähyyttä on osin kompensoinut lisääntynyt kotimaanmatkailu. Ilmiön pysyvyydestä ei ole kuitenkaan takeita.
Tilastokeskuksen Kuluttajien luottamus -kyselyssä kotimaan lomamatkaa suunnittelevien kotitalouksien osuus on kuluvana syksynä laskenut jo alle pandemiaa edeltäneen tason. Viime vuoden syksyyn verrattuna kotimaan lomamatkaa suunnittelee nyt 6 prosenttiyksikköä pienempi osuus kotitalouksista, ja ulkomaan lomamatkaa 6 prosenttiyksikköä suurempi osuus.
Kotimaanmatkailun vedon hiipuminen riski erityisesti Uudellemaalle ja Helsingille
Ennen pandemiaa ulkomaisen matkailukysynnän osuus matkailun kokonaiskysynnästä oli Uudellamaalla 40 % kun muualla maassa osuus oli 25 %. Toisin sanoen Uudellamaalla on suhteessa enemmän ulkomaisia matkailijoita kuin muualla Suomessa. Visit Finlandin matkailutilinpidon mukaan Uusimaa kattoi yli 60 % koko Suomen ulkomaisesta matkailukysynnästä.
Palveluiden kysynnän näkökulmasta olennainen huomio on myös se, että ulkomaiset matkailijat käyttävät tutkitusti kotimaisia matkailijoita enemmän rahaa muun muassa erilaisiin palveluihin.
Vaikka Helsingin hotelleissa kirjattiin kuluvan vuoden heinä-syyskuussa yli 200 tuhatta (-28 %) ulkomaisten matkailijoiden yöpymistä vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2019, yöpymisten kokonaismäärä jäi yhteensä vain 3,5 % pienemmäksi. Kotimaisten matkailijoiden yöpymisiä oli 33 % enemmän, mikä kompensoi ulkomaisten matkailijoiden vähyyttä.
Mikäli ulkomaisten matkailijoiden määrä ei nykytasosta toivu ja kotimaanmatkailun veto alkaa hiipua, Helsingin palveluiden kysyntään on luvassa selvä tasopudotus.
Skenaariossa, jossa ulkomaisten matkailijoiden määrä säilyy suhteessa viime kuukausien tasolla ja kotimaisten matkailijoiden määrä palautuu ensi vuoden ensimmäisinä kuukausina pandemiaa edeltäneelle tasolle, hotelliyöpymiset Helsingissä putoavat ensi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla yli 200 tuhannella tämänvuotisesta. Pandemian häntä voi siten tuoda Helsingille ja sen palveluille vielä yhden ikävän yllätyksen.
