Jos kasvupolitiikkaa tehtäisiin Suomessa monipuolisemmin, voisimme menestyä paljon paremmin kansainvälisillä markkinoilla vaikkapa vastuullisessa muodissa, designissa, viihteessä sekä kiertotalous- ja digitaalisissa palveluissa, kirjoittavat Paltan johtava asiantuntija Jari Konttinen ja Suomen Tekstiili & Muodin toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski alun perin Kauppalehdessä 16.2. julkaistussa mielipidetekstissään.
”Siirtymässä teollisesta yhteiskunnasta digipalvelutalouteen olemme Ruotsia 20 vuotta jäljessä”, Aalto-yliopiston emeritusprofessori Matti Pohjola totesi hyvin 7.2. Kauppalehdessä. Nokian menestyksen vuosina saimme Ruotsin melkein kiinni asukaskohtaisella BKT:lla mitattuna, mutta finanssikriisin jälkeen Ruotsi on mennyt menojaan, kuten muutkin Pohjoismaat. Kuten Kauppalehden uutisessakin hyvin tuodaan esiin, taustalla on muun muassa se, että Ruotsi panostaa Suomea enemmän tuottavuusparannuksiin, kuten ICT-laitteisiin, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI) ja muihin henkisiin omaisuustuotteisiin, kuten ohjelmistoihin ja kansainvälisesti vahvojen kuluttajabrändien kehittämiseen.
Finanssikriisin jälkeen Ruotsi on mennyt menojaan, kuten muutkin Pohjoismaat.
Myös me Suomessa voimme kirittää vauhtiamme samaa kehitystä kohti. Se edellyttää, että katsomme uusia liiketoimintamahdollisuuksia läpi yrityssektorin, kohdistamme toimenpiteitä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä luomme sellaista innovaatiotoimintaa, jolla pärjätään paitsi vihreää siirtymää tukevien mutta myös digitaalisten ratkaisujen ja alustojen varaan rakentuvassa maailmassa.
Suomessa on onneksi tehty tällä hallituskaudella historiallisia päätöksiä julkisten TKI-panostusten lisäämisestä. Päätösten takana on parlamentaarinen tuki, ja lisäpanostuksista on säädetty erillinen rahoituslaki, joka nostaa julkisia panostuksia vuoteen 2030 asti. Lisäpanostuksia on kaavailtu niin korkeakouluille, tutkimuslaitoksille kuin Suomen Akatemian ja Business Finlandin kilpailtuihin instrumentteihin. Yritykset puolestaan hyötyvät suoraan Business Finlandin rahoituksesta, jolla vivutetaan yritysten omia panostuksia suuremmiksi. Yritysten osuus kaikista TKI-menoista on noin kaksi kolmasosaa nyt, ja yritysten rooli on myös tulevaisuudessa ehdottoman tärkeä.
Seuraavan ja sitä seuraavan eduskunnan vastuulle jää se, mihin tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisärahoitus suunnataan. TKI-toiminnan panostuksia tulee kohdentaa nykyistä enemmän Ruotsin tavoin vastuullisten kulutushyödykkeiden kehittämiseen, digitaalisiin palveluihin, sisältöihin ja muihin aineettoman omaisuuden oikeuksiin.
TKI-toiminnan panostuksia tulee kohdentaa nykyistä enemmän Ruotsin tavoin vastuullisten kulutushyödykkeiden kehittämiseen, digitaalisiin palveluihin, sisältöihin ja muihin aineettoman omaisuuden oikeuksiin.
Lisäksi teknologian käyttöönottoa ja hyödyntämistä tulee edistää esimerkiksi tähän kannustavan verovähennyksen avulla. Tällöin yritys voisi vähentää tuloverostaan investoinnit esimerkiksi ohjelmistoihin, datankäsittelyyn ja automaation kehittämiseen. Tälläkin hetkellä on saatavilla ratkaisuja digitaalisen ja vihreän siirtymän sekä tuottavuuden vauhdittamiseen, mutta niiden hyödyntäminen yritysten kilpailuedun rakentamisessa ei toteudu täysimääräisesti. Nykyinen toimintaympäristö ei kannusta siihen.
Tarvitsemme hyvinvointivointiyhteiskuntamme ylläpitämiseen tuottavuuden kasvua, menestyviä yrityksiä ja lisää vientiä. Ruotsin suunta kannattaa pitää mielessä, kun teemme päätöksiä tuleville vuosille. Jos kasvupolitiikkaa tehtäisiin Suomessa monipuolisemmin, voisimme menestyä paljon paremmin kansainvälisillä markkinoilla vaikkapa vastuullisessa muodissa, designissa, viihteessä sekä kiertotalous- ja digitaalisissa palveluissa.
Marja-Liisa Niinikoski
toimitusjohtaja, Suomen Tekstiili & Muoti ry
Jari Konttinen
johtava asiantuntija
Palvelualojen työnantajat Palta ry
