Palvelualojen työnantajien tuoreeseen kyselyyn vastanneista palveluyrityksistä kaksi kolmesta kertoo, että työvoimapula on tällä hetkellä merkittävä este yrityksen kasvulle. Kyselyn perusteella sopivia osaajia löytyy Suomesta heikosti, ja 60 prosenttia vastaajista uskoo, että tarve ulkomaisille osaajille kasvaa yrityksessä seuraavien kahden vuoden aikana.
Koronasta huolimatta useilla palvelutoimialoilla kärsitään myös työvoimapulasta. Yli miljoona ihmistä työllistävillä palvelualoilla työvoimapulasta kärsivät muun muassa turvallisuuspalvelut, mediatuotanto, muuttopalvelut, hiusala, arkkitehti-, insinööri- ja konsultointipalvelut sekä työvoimaa laajasti välittävä henkilöstöpalveluala. Suomessa näkyy myös vahvasti koko Eurooppaa ravisteleva kuljettajapula. Korona vaikuttaa yhä huomattavasti henkilöliikenteeseen ja matkanjärjestäjien toimintaan. Näillä matkailuun liittyvillä aloilla uusien osaajien tarve on tällä hetkellä vähäisempää, mutta tilanne voi alojen elpyessä muuttua nopeastikin, kuten esimerkiksi viihteessä ja virkistyksessä nähtiin syksyllä. Pula osaajista kohdistuu palvelualoilla sekä suorittavan tason tehtäviin että erityisosaamista vaativiin ammattilaisiin.
Työvoimapula on siis suuri, ja kansainvälisiä osaajia tarvitaan. Palveluyrityksille suunnatuista kyselyistämme kuitenkin selviää, että monessa yrityksessä työnhakijan heikko suomen tai ruotsin osaaminen estää ulkomaalaistaustaisen työvoiman hyödyntämisen. Usein esimerkiksi viranomaisohjeistukset, työpaikan omat järjestelmät tai julkiset palvelut on rakennettu pitkälti vain kotimaisten kielten varaan.
Tilanteeseen on tärkeä löytää ratkaisuja, jotta pärjäämme globaalissa kilpailussa osaajista. Monelle yritykselle voi tarjoutua erinomainen paikka löytää osaajia lähtemällä rohkeasti rekrytoimaan ulkomaisia työntekijöitä tai esimerkiksi jo maassa olevia kansainvälisiä toisen, korkea-asteen tai tutkijatason opiskelijoita oman liiketoimintansa kehittämiseksi. Osa työtehtävistä vaatii jatkossakin suomen tai ruotsin osaamista, mutta usein myös englannilla pärjää, ja pääsee vähintään alkuun. Kaikki mahdolliset esteet on purettava, jotta työskentely ja elämä Suomessa onnistuu myös englannin kielellä.
Kuntien ja kaupunkien tulee tukea kansainvälistymistä ja panostaa nykyistä paremmin palveluihin ulkomailta Suomeen muuttaville perheille. Oli kyse sitten puolisosta tai lapsista, niin myös heidän sopeutumiseensa on aktiivisesti panostettava. Kansainvälisille osaajille tulee tarjota jatkossa enemmän englanninkielistä koulutusta, ja täten mahdollistaa heille matalampi kynnys päästä työmarkkinoille. Yrityksille tulee tarjota apuvälineitä ja ohjausta työvoiman löytämiseksi ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden saamiseksi mahdollisimman hyvin mukaan osaksi työyhteisöä. Lisäksi työpaikkasuomi- ja työpaikkaruotsi-koulutusten jatkaminen on hyvä ja tarpeellinen tukitoimi, sillä jatkossakin myös näitä kieliä tarvitaan.
Paltan Kansainvälisiä osaajia palvelualoille -kyselyyn vastanneista palveluyrityksistä reilulla kymmenesosalla on tällä hetkellä virallisena kielenä englanti tai useita kieliä. Kaksi kolmesta työllistää ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Tulevaisuudessa suomalainen työelämä on entistäkin kansainvälisempää. Tähän kannattaa alkaa valmistautua viimeistään nyt.
Teksti on julkaisu ensimmäisenä Turun Sanomissa 22.12.2021.
