Saimme lukea tällä viikolla valitettavan uutisen, jossa jo parlamentaarisesti sovittu tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustin päätettiin jättää hallituksen toimesta toteuttamatta. Päätös on valitettava siksi, että emme ole se entinen t&k:n suurvalta, joka meidän mielikuvissamme usein elää. Uusia kannustimia ja tapoja edistää yritysten kehittämistoimintaa olisi tarvittu, erityisesti nyt kun talouden tilanne näyttää sumuiselta. Huonoinakaan aikoina emme voi jättää satsaamatta tulevaisuuden kasvuun.
Nyt pöydälle jätetyn hallituksen esityksen perusteella yritykset olisivat voineet lisävähentää 50 prosenttia niiden omaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvistä palkka- tai ostopalvelumenoista. Tämän vähennyksen yläraja olisi 500 000 euroa ja alaraja 5 000 euroa. Lisäksi yritys voisi saada ylimääräisen lisävähennyksen, jos sen tutkimus- ja kehittämistoiminta olisi lisääntynyt edellisestä vuodesta.
Suomi oli 2010-luvun taitteessa tutkimus- ja kehitystoiminnan suurvalta ja t&k- menojen osuus bruttokansantuotteesta hipoi 4 prosenttia. Edellä oli vain Israel. Sen jälkeen menot ovat olleet kovassa laskussa – johtuen pääosin Nokian matkapuhelinliiketoiminnan muutoksista – ja monet kilpailijamaat panostavat nyt enemmän tutkimukseen ja kehitykseen kuin Suomi.
Olemme Paltassa pitäneet lakiehdotusta erittäin kannatettavana, sillä verokannustin monipuolistaisi Suomen innovaatiopolitiikan työkaluja ja se asettaisi Suomen nykyistä parempaan asemaan monen kilpailijamaan kesken, joissa vastaavanlaisia verokannustimia on ollut käytössä jo pitkään. Verokannustin myös odotettavasti laajentaisi t&k:ta harjoittavien yritysten joukkoa.
Verokannustin odotettavasti laajentaisi t&k:ta harjoittavien yritysten joukkoa.
Suomen yleisesti tunnustettuna haasteena on ollut, että niin vienti kuin t&k -toiminta lepäävät liian kapeilla hartioilla. Vaikka esimerkiksi palvelualojen t&k -menot ovat kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, niin palvelualojen sisällä kasvu on koskettanut lähinnä vain ohjelmistoja, ICT:tä ja teknisiä palveluita.
Muilla palvelutoimialoilla t&k -menot eivät ole juuri kasvaneet. Ehdotettu lisävähennys olisi tuonut näkyväksi myös piilossa olevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa, mutta ennen kaikkea sillä olisi kannustava, yrityksen kehittämistoimia systemaattisesti lisäävä vaikutus myös palveluyrityksissä.
Hyviä päätöksiä on kuitenkin tehty parlamentaarisen TKI-työryhmän toimesta hallituskaudella, joihin voidaan lukea eduskunnan käsittelyssä oleva rahoituslaki, joka velvoittaa valtiota lisäämään vuosittain määrärahoja tutkimus- ja kehittämistoimintaan vuosien 2024–2030 välillä. Tavoitteena on saavuttaa 4 prosentin osuus bruttokansantuotteesta.
Nyt kokonaisuudesta jäi harmillisesti puuttumaan instrumentti, mikä olisi kohdistunut suoraan yritysten tuotekehityksen kustannuksiin. Ilman yrityksiä 4 prosentin tavoitetta ei saavuteta, sillä yritysten osuus t&k -menoista kattaa kaksi kolmasosaa kaikista t&k -menoista.
Ainakin periaatteellinen parlamentaarinen sopu verokannustimesta ja lakiesityksestä on olemassa, joten toivon syvästi, että se saadaan maaliin eduskunnan toimesta vielä tällä vaalikaudella tai viimeistään mahdollisimman pikaisesti eduskuntavaalien jälkeen. Se olisi palvelus Suomelle.
Jari Konttinen
Johtava asiantuntija, Elinkeinopolitiikka
Digitalisaatio ja innovaatiot
jari.konttinen@palta.fi