Enemmistö suomalaisista haluaa asioida sähköisesti viranomaisten kanssa. Saamme muun muassa automaattisesti generoidun veroehdotuksen OmaVero-palveluun. Lisäksi pankkiasioita on hoidettu verkossa jo kahdenkymmenen vuoden ajan.
Hallitusohjelman tekstin perusteella paljon jatketaan myös siitä, mihin edellisellä hallituskaudella jäätiin. Agendalla on yritysten lupajärjestelmien kehittäminen niin, että Suomessa on jatkossa yhden luukun digitaalinen lupa. Hallitus pyrkii siihen, että julkiset palvelut ovat kansalaisten ja yritysten saatavilla digitaalisesti vuoteen 2023 mennessä.
Tavoite yhden luukun digitaalisesta luvasta on haastava, mutta se on toteutettavissa. Se vaatii kuitenkin merkittävää toimintatapojen uudistamista julkisessa hallinnossa. Kun keskiöön laitetaan asiakas tarpeineen – esimerkiksi yritystoimintaan liittyvien lupien saaminen tai työnantajan raportointivelvoitteet – niin prosessiin voi kytkeytyä useampi laki, viranomainen tai tietovaranto.
Yrityksiä tuskin kiinnostaa mihin viranomaisprossiin tai -tarpeeseen tietoa kussakin tilanteessa tarvitaan. Viranomainen puolestaan katsoo asiaa omasta vinkkelistä – mitä lainsäädäntö kussakin tilanteessa velvoittaa asian osalta.
Ajansaatossa ja uuden lainsäädännön myötä erilaiset raportointitarpeet ovat kumuloituneet yritysten näkökulmasta kohtuuttomasti, eikä asiaa olla mietitty asiakaslähtöisesti. Toimintamallin muutos edellyttäisi tehokasta tietopolitiikkaa valtionhallinnolta ja kunnilta yli hallinnonrajojen, jotta viranomaistarpeita tyydyttävä tieto kerättäisiin mahdollisimman automaattisesti.
Asiakaskeskeistä, elämän- ja liiketoimintatapahtumiin perustuvaa palvelumallia on kehitetty valtiovarainministeriön käynnistämässä AuroraAI-verkostossa. Yritysten näkökulmasta tällaisia tapahtumia voivat olla esimerkiksi yrityksen perustaminen, uuden investoinnin tekeminen tai vaikka omistajanvaihdos. Palveluprosessiin liittyvien tarpeellisten tietojen toimittaminen ja kerääminen voitaisiin toteuttaa automaatiota hyödyntäen.
Hallituksen on tartuttava kunnianhimoisesti tietopolitiikan johtamiseen siten, että tiedon keräämistä ja hyödyntämistä eivät rajoita hallinnon siilot vaan julkisten palveluiden kehittämisessä siirryttäisiin asiakaskeskeiseen palvelukehitykseen.
Blogi julkaistiin Kauppalehden Debatti-palstalla 8.7.2019.
