Osa tulevaisuuden töistä on jo olemassa, toiset ovat vasta muotoutumassa teknologian kehittymisen ja uusien työkalujen myötä. Koko koulutuksen käsite olisi syytä päivittää, bloggaa toimialapäällikkö Anu Sajavaara.

Mitä tiedämme tulevaisuuden työelämästä? Sain tällä viikolla mahdollisuuden miettiä asiaa tarkemmin Adeccon Future of Work -paneelikeskustelussa.

Tulevaisuuden työelämä ei ole mikään musta aukko epämääräisessä kaukaisuudessa vaan tulevaisuutta tehdään koko ajan. Tulevaisuus ei ole myöskään pelottava voima, joka tulee ja pyyhkii pois erilaisia tehtäviä ja jättää ihmiset vaille työtä ja elantoa. Tulevaisuuteen voi vaikuttaa.

Osa tulevaisuuden töistä on jo olemassa, toiset ovat vasta muotoutumassa teknologian kehittymisen ja uusien työkalujen myötä. Olennaista on se, että suhtaudumme tulevaisuuteen uteliaina, olemme valmiita oppimaan uutta ja päivittämään ketterästi omia taitojamme ja kykyjämme.

Tuomiopäivien profeettojen ennustuksista, joiden mukaan monta kymmentä prosenttia tietyn alan työtehtävistä katoaa 5 tai 10 vuoden kuluessa, ei kannata ahdistua. Vaikka tiettyjä työtehtäviä automatisoidaan, rinnalla syntyy koko ajan uusia tehtäviä. Koneet tekevät nyt sellaisia tehtäviä, joihin käytettiin aiemmin arvokkaita ihmisresursseja. Työn laatu muuttuu, kun rutiininomaista työtä siirretään koneille.

Työn laatu muuttuu, kun rutiininomaista työtä siirretään koneille.

Monet meistä työskentelevät jo nyt yhdessä koneen tai tekoälyn kanssa. Koneetkaan eivät toimi ilman ohjelmointia ja opastusta vaan automaatiota on opetettava. Monien asiantuntijoiden työnkuva on rikastunut, kun työ sisältää perustehtävien lisäksi robottien ja automaation opettamista ja kehittämistä. Automaatio nopeuttaa ja tehostaa asiakaspalvelua ja parantaa asiakastyytyväisyyttä. Chatbotit ratkaisevat vaikeita kysymyksiä nopeammin kuin ihmiset ja löytävät tiedon suuresta aineistosta vaivattomammin – toki ihmisten opastuksella ja kouluttamina.

Koko elämän mittaisella oppimismatkalla

Meidän kaikkien tulisi havainnoida ympäristössä tapahtuvia ilmiöitä, kuunnella ja katsella mitä ilmassa liikkuu. Muutokset ovat nopeita ja olisi hyvä oppia tunnistamaan muutosvoimia ja megatrendejä, jotka vaikuttavat meidän kaikkien työhön. Olennaista on kyky olla mukana murroksessa, opetella oppimaan uusia asioita ja täydentää omaa taitojen ja kyvykkyyksien palettia.

Jokainen työntekijä on ensi sijassa vastuussa omasta työmarkkinakelpoisuudestaan. Tutkintoa varten opitut asiat vanhenevat nopeasti ja usein työ on paras opettaja. Kapseloituminen ja liiallinen itsetyytyväisyys on vaarallista – jokaisella on velvollisuus pitää yllä omaa ammattitaitoaan ja kykyä joustavasti siirtyä tarvittaessa uusiin tehtäviin.

Koulutuksen käsite olisi syytä päivittää.

Kouluttautuminen ja uuden oppiminen ovat osa tavallista työpäivää

Koulutuksen käsite olisi syytä päivittää. Koulutus- tai kurssituspäiviin sidottu ajattelu on vanhentunutta. Oppimista tapahtuu koko ajan, osana työtä, omaehtoisesti itseopiskellen ja yhdessä muiden kanssa. Paras ja ajankohtaisin tieto saattaa olla työtoverilla tai omaan yritysverkostoon kuuluvalla kontaktilla. Päivitetyssä koulutuksen käsitteessä on vahvasti mukana toisilta oppiminen ja osaamisen jakaminen.

Oppilaitosyhteistyöllä on suuri merkitys tulevaisuuden työelämässä, samoin kuin uudenlaisilla lyhytkestoisilla osaamisen päivittämismahdollisuuksilla. Painopiste on jo siirtymässä yhä enemmän tutkintopainotteisesta ajattelusta osaamis- ja kyvykkyyspainotteiseen työelämään.

Future of Work -paneelin antia löydät sosiaalisesta mediasta: #FutureOfWork, #FoW,

Kirjoittaja on Paltan toimialapäällikkö.