Työaikaa pidennettiin 24 tunnilla vuonna 2017 työmarkkinajärjestöjen yhteisellä sopimuksella. Näiden kiky-tuntien avulla kilpailukykyä ja työllisyyttä on saatu parannettua aiempina vuosina, mutta kustannuskilpailukyvyssämme on edelleen parantamisen varaa. Kilpailukyky kääntyi jälleen epäsuotuisaksi Suomen osalta viime vuoden loppua kohden.

Vakiintunut tapa mitata kustannuskilpailukykyä on ollut verrata nimellisiä yksikkötyökustannuksia suhteessa muihin maihin. Nimelliset yksikkötyökustannukset saadaan jakamalla työvoimakustannukset työn tuottavuudella. Kilpailukyky paranee joko laskemalla työvoimakustannuksia tai parantamalla tuottavuutta. 

Työvoimakustannuksiin voidaan vaikuttaa työajallaTyön hinnan, eli palkkojen, pysyessä samana tehtyjen työtuntien kasvattaminen laskee työvoimakustannuksia. Matalammat työvoimakustannukset parantavat myös työllistämismahdollisuuksia. Näin kävi myös osana kilpailukykysopimuksen työajan pidentämistä (Etla 12.8.2019: Työaika, työllisyys ja kilpailukyky). Vastaavasti työajan lyhentäminen vähentää työllisyyttä silloin, kun se nostaa työvoimakustannuksia. 

Suomessa kokoaikaisten työntekijöiden normaali viikkotyöaika 40,2 tuntia on Euroopan kolmanneksi lyhin. Kun normaaleista työtunneista vähennetään lomat, arkivapaat ja muut poissaolot, tehdyt viikkotyötunnit, 38,5 tuntia, ovat Suomessa Euroopan toiseksi lyhyimmät Norjan jälkeen. 

Paltan edustamilla yksityisillä palvelutoimialoilla (joihin ei kuulu kauppa) sekä normaali että tehty viikkotyöaika on Suomessa lähellä koko talouden keskimääräistä työaikaa. EU:n jäsenmaissa työaika on kuitenkin keskimääräistä pidempi palvelualoilla. Yksityisillä palvelualoilla ilman kauppaa normaali viikkotyöaika on Suomessa lähes 1½ tuntia lyhyempi ja tehdyt työtunnit jopa yli 2 tuntia lyhyemmät verrattuna EU:n keskiarvoon. 

Normaalien viikkotyötuntien ja tehtyjen viikkotyötuntien erotus on huomattavan suuri Suomessa. Erilaiset poissaolot vähentävät tehtyä työaikaa suhteessa normaaliin työaikaan yli 1½ tuntia. Erotus on huomattavasti enemmän kuin monissa muissa euroalueen maissa, joissa ero on noin tunti viikossaMuiden maiden tapaan normaalia työaikaa lyhentävät vuosilomat ja arkivapaat, mutta myös monet muut palkalliset poissaolot. 

Eroa muihin maihin syntyykin muiden poissaolojen osalta. Sairastamiseen ja matkustamiseen liittyvät poissaolot ovat käytössä muissakin kehittyneissä maissa, mutta Suomessa listausta voi jatkaa vielä kymmenillä työehtosopimuksista löytyvillä kirjauksillaammatillisella koulutuksellakunnallisilla ja yhteiskunnallisilla luottamustoimilla, 50- ja 60-vuotisjuhlapävillä, kertausharjoituksilla ja muuttopäivilläNäiden lisäksi erilaisia tes-vapaita sekä muita työajanlyhennysvapaita on kertynyt useiden työpäivien edestä työehtosopimuksiin. 

Kirjoittaja on Paltan ekonomisti.

Lauri Vuori

Ekonomisti

VTM