Työehtosopimustoiminta on valokeilassa neuvottelukierrosten aikana. Mediassa nostetaan esiin erilaisia näkemyksiä talouden näkymistä ja palkankorotusten tasosta. Toimittajat odottavat kriittisinä hetkinä Bulevardilla, milloin valtakunnansovittelijan ovi aukeaa ja saako kansakunta huokaista helpotuksesta: tälläkin alalla saavutettiin sopu. Mutta mitä neuvottelukierrosten välillä tapahtuu – vedetäänkö sopijakumppaneiden välillä silloin vain henkeä, kunnes on aika jälleen käynnistää neuvottelut?
Ei suinkaan. Kun työelämä muuttuu ja uudistuu vauhdilla, tarvitaan sopijapuolten dialogia myös neuvottelukierroksen välillä. Lainsäädäntömuutosten odottaminen ja muutaman vuoden välein käytävät työehtoneuvottelut eivät riitä vastaamaan odotuksiin, joita alaan kohdistuu.
Useassa työehtosopimuksessa on sovittu erilaisista työryhmistä pohtimaan ratkaisuja johonkin alan keskeiseen kysymykseen tai asiaan, joka on jäänyt ratkaisematta varsinaisissa työehtosopimusneuvotteluissa. Näin pitääkin olla. Työehtosopimuskierrosten välissä on ehkä helpompaa keskustella avoimesti työehtosopimuksen sisällöllisestä kehittämisestä, löytää alalle sopivia ratkaisuja ja perustella kantoja.
Neuvottelukierroksen välissä on myös otollinen tilanne yrittää saada muutoksia työehtosopimuksen vanhahtaviin sanamuotoihin, tekstin rakenteeseen tai selkeyteen ja ehkä niihin asiasisältöihinkin, joista tuntuisi vallitsevan yksimielisyys. Nämä asiat kun monesti jäävät tärkeimpien asioiden ”jalkoihin” itse neuvottelukierroksella. Vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei ole. Usein on nimittäin niin, ettei yhdestä asiasta haluta sopia, jollei samalla sovita muista asioista.
Monilla aloilla katse suunnataan tulevaisuuteen ja mietitään yhdessä palkansaajapuolen kanssa sitä, missä ala on, mihin se on menossa, mitkä ovat haasteet ja mahdollisuudet, miten alalla tehtävä työ tulee muuttumaan ja miten kaikkea voidaan ennakoida tässä ja nyt. Tällaista tulevaisuuteen luotaavaa työtä tehdään järjestämällä webinaareja, seminaareja ja tekemällä ryhmätöitä, joihin on kytketty liittojen lisäksi mukaan työnantajia ja henkilöstönedustajia, ja jopa asiakkaita ja oppilaitoksia. Nauru on raikunut kerran jos toisenkin, kun työnantajat ja henkilöstönedustajat ovat yhdessä muistelleet menneitä työtapoja. Samalla on mietitty kaiken vaikutusta työehtosopimusten sisältöihin.
Neuvottelukierrosten välissä perustehtävämme on myös avustaa jäseniämme neuvotellusta työehtosopimuksesta ja auttaa ja konsultoida työlainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä, hoitaa oikeudenkäyntejä sekä kouluttaa koulutusorganisaatiomme Paltalex Oy:n kautta.
Joillakin aloilla on myös säännöllistä pohjoismaista tai EU-tason yhteistyötä palkansaaja- ja työnantajaliittojen kesken. Oppi muilta mailta on aina tervetullutta.
Keskeinen tehtävämme palvelualoilla toimivien jäsentemme edunvalvojana on myös jakaa tietoa ja tietoisuutta palvelualoista. Pyrimme vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, jotta Suomi tarjoaisi mahdollisimman hyvät edellytykset palveluyritysten kestävälle kasvulle ja menestykselle.
