Jokaisella ihmisellä pitäisi olla yhtäläiset mahdollisuudet kuulua yhteisöön ja kokea sen sisällä turvallisuuden tunnetta, ihan omana itsenään. Siksi edelläkävijäyrityksissä on jo pitkään ymmärretty, että työyhteisön diversiteetti ja inklusiivisuus ovat menestystekijöitä, bloggaa viestintä- ja kehitysjohtaja Anna Storm.

Heinäkuun helteet lähenevät, mutta vielä on hetki jäljellä kansainvälistä Pride-kuukautta. Tänä vuonna näkyvin juhlinta on koronan vuoksi siirtynyt syksymmälle. Monet yritykset ja organisaatiot ovat silti vahvasti mukana tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Hyvä niin, sillä ne ovat hyvän työelämän keskiössä.

Rasismi ja syrjintä on Suomessa yhdenvertaisuuslainsäädännön nojalla kielletty, ja itsestään selvästi tämä koskee myös työpaikkoja ja työelämää. Yhdenvertaisuus on perusoikeus ja ihmisoikeus. Jokaisella ihmisellä pitäisi olla yhtäläiset mahdollisuudet kuulua yhteisöön ja kokea sen sisällä turvallisuuden tunnetta, ihan omana itsenään.

Jokaisella ihmisellä pitäisi olla yhtäläiset mahdollisuudet kuulua yhteisöön ja kokea sen sisällä turvallisuuden tunnetta, ihan omana itsenään.

Työllisyysasteen nosto on Suomen kohtalonkysymys, ja koronakriisin myötä työllisyystavoite on karannut yhä kauemmas. Työelämällä ja kasvuhaluisilla yrityksillä ei ole varaa jättää ketään ulkopuolelle, ei nyt eikä tulevaisuudessa.

Työ ei tekijäänsä katso. Silti edelleen myös Suomessa moni tekijä jää työstä sivuun sen tekemisen kannalta yhdentekevien asioiden takia. Työtä ei kiinnosta ihonvärimme, uskontomme, sukupuolemme, kenen kanssa jaamme elämämme tai minkä ikäisiä olemme. Työ ei syrji, vaan sen tekevät asenteet ja me ihmiset niiden takana.

Työ ei syrji, vaan sen tekevät asenteet ja ihmiset niiden takana.

Edelläkävijäyrityksissä on jo pitkään ymmärretty, että työyhteisön diversiteetti ja inklusiivisuus ovat menestystekijöitä, joita voi ja kannattaa johtaa strategisesti. Työnantajan arvot sekä monimuotoinen yrityskulttuuri ovat yhä tärkeämpiä asioita osaajille. Usein arjen syrjinnässä ei olekaan kyse tietoisesta käytöksestä, vaan kulttuuriimme rakennetuista oletuksista, joille olemme usein itse sokeita.

Omia ennakko-oletuksiaan voi, kannattaa ja pitääkin kyseenalaistaa, niin töissä kuin vapaalla. Tässä kolme vinkkiä, miten:

1. Tiedosta etuoikeutesi.

Oman etuoikeutetun aseman tunnistaminen ja tunnustaminen on hankalaa, joskus kivuliastakin. On houkuttelevaa tarkastella omia saavutuksiaan todeten, että olen tehnyt valtavasti töitä ja päässyt tähän asemaan ainoastaan omien onnistumisteni myötä. On hyvä muistaa, että yhteiskunnan rakenteet nostavat yksiä ja jarruttavat toisia. Moni on fiksu ja tekee valtavasti töitä, ja toisilla käy parempi tuuri.

On avartavaa opetella tunnistamaan niitä mekanismeja, jotka auttavat meitä eteenpäin erityisesti silloin kun täytämme jonkin normin. On hyvä tiedostaa, miten paljon tietyt ominaisuudet helpottavat elämää. Kun tunnistaa oman, etuoikeutetun asemansa ja sen myötä valtansa määrän yhteiskunnassa, voi miettiä miten rakenteisiinkin voi vaikuttaa.

2. Valjasta voimasi hyvään.

Useimmat meistä ovat yleensä jollain lailla etuoikeutettuja. Yksi on vammaton, toinen on cis-hetero, kolmas on valkoinen. Joku, kuten minä, on kaikkea edellä mainittua. Etuoikeuksien määrällä kilpailu tai niiden voivottelu ei hyödytä ketään. Omia taitojaan ja etuoikeuksiaan voi kuitenkin käyttää tasa-arvoisemman maailman rakentamiseen monin tavoin.

Rekrytoitko työksesi? Tee työtä ja toimi aktiivisesti tiedostamattomien ennakkoluulojen tunnistamiseksi ja kitkemiseksi. Tunnista ajatusvinoumat.

Oletko johtaja? Viesti avoimesti, että omassa organisaatiossasi arvostetaan monimuotoisuutta. Ole roolimalli, näytä esimerkkiä. Kyse ei ole erilaisuuden ”hyväksymisestä”, vaan tasa-arvoisen työelämän rakentamisesta konkreettisilla teoilla. Työpaikalle voi tilata vaikkapa yhdenvertaisuusasiantuntijan luennon ja työpajan lainsäädännön vaatimuksista yrityksessä, tai esimerkiksi analyysin organisaation yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmien viestinnän nykytilasta.

Kuuntele vähemmistöjen kokemuksia ja ajatuksia. Käytä omaa ääntäsi toisten viestin vahvistamiseen.

Ota selvää asioista. Älä oleta, ettei omalla työpaikallasi, harrastusporukassa tai tuttavapiirissäsi olisi vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä.

Tässä vain muutama esimerkki, tärkeintä on tehdä edes jotain.

3. Puutu perseilyyn.

Kaikki eivät ole rekrytoijia, johtajia tai yhteiskunnallisia vaikuttajia. Ihan joka ikinen meistä voi kuitenkin edistää yhdenvertaisuutta omalla käytöksellään.

Jos törmäät syrjivään käytökseen työpaikalla tai julkisella paikalla, puutu tilanteeseen. Älä käännä katsetta pois.

Puolusta häiritsevän käytöksen kohteeksi joutunutta. Anna tukea, jos jotain häiritään vaikkapa Twitterissä.

Älä naura mukana rasistisille, seksistisille tai homofobisille vitseille, vaan kerro asiallisesti, miksi käytös ei ole ok.

Luota itseesi, tiedät kyllä, kun jokin asia on loukkaava. Jos puuttuminen tuntuu kiusalliselta, astu toisen saappaisiin: miltä tuntuisi olla tuollaisen käytöksen kohteena?

Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys eivät ole ainoastaan vähemmistöjä koskettavia kysymyksiä. Maailma muuttuu ainoastaan silloin, kun toimimme niiden asioiden eteen, jotka eivät koske suoranaisesti juuri meitä.

Maailma muuttuu ainoastaan silloin, kun toimimme niiden asioiden eteen, jotka eivät koske suoranaisesti juuri meitä.

Nämäkään yksittäiset vinkit eivät tee autuaaksi, mutta muutokset lähtevät aina liikkeelle epäkohtien tunnistamisesta, esiin nostamisesta ja avoimesta keskustelusta. Vaikka maailma tuskin on koskaan valmis, voimme myös iloita onnistumisista ja liikkeestä kohti parempaa.

Mitä puhtaampaa ilma on jokaiselle, sitä helpompi meidän kaikkien on hengittää.


Kirjoittaja on Paltan viestintä- ja kehitysjohtaja.


Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista
, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme TwitterissäLinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen tilaajaksi

Anna Storm

Johtaja, Viestintä ja kehitys