Keskustelu työhyvinvoinnista on ollut julkisuudessa paljon esillä monella työpaikalla työnteon tapoja muuttaneen korona-ajan jälkeen. Esimerkiksi etätyön lisääntyminen jakaa mielipiteitä; toiset kokevat sen tuovan lisää joustoa arkeen, toiset kaipaavat kontakteja työkavereihin työpaikalla. Kokemus työhyvinvoinnista omassa organisaatiossa on yhteinen, samalla yksilöllinen asia jokaiselle.
Tutkimustulosten mukaan työhyvinvointiin on syytä kiinnittää huomiota. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -seurantatututkimus kertoi maaliskuussa suomalaisten työhyvinvoinnin ja työkyvyn kokemusten heikentyneen. Jopa useampi kuin joka neljäs kertoi kokeneensa työuupumusoireita viime vuoden loppupuolella. Työhyvinvoinnin laskusuunta on onneksi loiva, mutta keskustelu aiheesta on tärkeää, jotta kehityksen suunta saadaan käännettyä parempaan.
Paltan työmarkkinajuristina katselen työhyvinvointia palvelualojen yritysten, työlainsäädännön ja työehtojen näkökulmasta. Toisaalta katselen sitä myös yksilön näkökulmasta, koska olen toiselta ammatiltani toimintaterapeutti ja työskennellyt esimerkiksi työkyvyn arviointien parissa sekä edistäen muutoksia, joiden avulla voidaan tukea ihmisten työkykyä.
Kun työntekijät voivat hyvin, he jaksavat työssään ja ovat motivoituneita ja sitoutuneita. Organisaatio pystyy uudistumaan ja menestymään.
Jokainen hyvinvoiva ja työkykyinen työntekijä on kultaakin kalliimpi yhteiskunnassamme, jota vaivaa yhä syvenevä työvoimapula. Osaavan työvoiman rekrytointi on yrityksille haastavaa ja työvoimapula on kasvun esteenä jopa 54 prosentissa Paltan jäsenkyselyyn alkuvuodesta vastanneessa yrityksessä. Kuten eräs vastaajista toteaa: ”Osaava henkilöstö (& saatavuus) on yrityksemme tärkein voimavara.”
Yrityksille jokainen työntekijä on tärkeä, eikä yhtäkään haluta menettää työuupumukselle. Työhyvinvointiin panostaminen voi myös olla yksi työkalu siinä työkalupakissa, jolla pyritään turvaamaan yritysten toimintaedellytyksiä.
Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä
Työhyvinvointia määritellään eri tavoin, mutta itse pidän sitä kolmen tekijän summana. Työhyvinvointi syntyy ihmisen, työn ja organisaation välisessä vuorovaikutuksessa. Kaikkien näiden panosta tarvitaan, eikä työhyvinvointia voi ulkoistaa minkään yksittäisen tahon vastuulle. Näiden tekijöiden on myös oltava tasapainossa keskenään. Työhyvinvointi rakennetaan siis yhdessä, kaikilla näillä tasoilla.
Työnantajan velvollisuutena on lainsäädännön mukaan esimerkiksi huolehtia työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta ja pyrkiä poistamaan työn kuormitustekijöitä. Työhyvinvointia ei kuitenkaan voi rakentaa pelkän lainsäädännön kautta, vaan sitä edistää hyvä ja työntekijöitä arvostava johtaminen sekä se, että puitteet työn tekemiselle ovat kunnossa. Tarvitaan myös avoimuutta, rohkeutta myöntää virheet sekä kykyä huomioida työhyvinvointinäkökulmat päätöksenteossa. Työntekijät voivat paremmin, kun he tietävät, mitä heiltä odotetaan, prosessit ja työnjako ovat selkeät ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä.
Lisäksi meistä jokaisen tehtävänä on rakentaa organisaatiokulttuuria, jossa voimme töissäkin olla kokonaisina ihmisinä. Voimme kaikki vaikuttaa positiivisen, hyväksyvän, toiset huomioivan ja turvallisen työympäristön luomiseen.
Hyvinvoiva ihminen on useimmiten myös hyvinvoiva työntekijä. Työ on yksi osa elämää ja parhaimmillaan se ylläpitää terveyttämme rytmittämällä arkea ja antamalla meille tunteen kuulumisesta yhteisöön. Tasapainoiseen, hyvinvointia edistävään elämään tulisi kuulua myös esimerkiksi mielekäs vapaa-ajan tekeminen, lepo ja sosiaaliset kontaktit. Lisäksi työntekijällä on vastuu kysyä epäselvät asiat ja kertoa työnantajalleen, jos työ syystä tai toisesta kuormittaa liikaa.
On myös tärkeä kokea työnsä merkitykselliseksi, mitä vahvistaa esimerkiksi ymmärrys siitä, millä tavoin oma työ liittyy organisaation perustehtävään.
Kaiken lisäksi työhyvinvointia tukee se, että työtehtävät ovat sopivan haastavia. Työn tulisi tarjota sekä kehittymismahdollisuuksia että onnistumisia ja hallinnan tunnetta. Meillä tulee myös olla riittävä osaaminen työtehtäviemme hoitamiseen ja osaamista tulee kehittää.
Mitä voit tehdä jo tänään?
Haastankin jokaista kysymään itseltään, mitä minä voin tänään tehdä oman, työkaverin ja organisaationi työhyvinvoinnin hyväksi. Olitpa johtaja tai esihenkilö, työntekijä tai työkaveri, voit varmasti tehdä jotain. Pienetkin teot ovat osa kokonaisuutta ja niillä on vaikutusta. Kiitä, auta ja pyydä apua. Kysy, mitä kuuluu ja miten voit. Hymyile. Pohdi, edistääkö päätöksesi työhyvinvointia. Osallistu työsi kehittämiseen. Anna palautetta ja hyväksy virheet. Kiinnitä huomio siihen, mikä on jo hyvin. Ole töissäkin ihminen ihmiselle.
Mirella Drushinin
Asiantuntija, Työmarkkinat
Taloushallintoala, autonrengasala
mirella.drushinin@palta.fi
