Syksyn budjettiriihi ei tuonut helpotusta Suomen talouden pitkäaikaisiin haasteisiin. Kaipasimme Paltana riihestä ilmastotavoitteiden saavuttamisen vauhdittamisen lisäksi myös työllisyyttä kestävällä tavalla nostavia päätöksiä. Ne jäivät tällä erää puuttumaan, vaikka mukana oli myös valopilkkuja, kuten panostukset työperäiseen maahanmuuttoon.
Korkea työllisyys on avain Suomen kestävään kasvuun ja hyvinvointivaltion säilymiseen. Palvelualat työllistävät yli puolet koko yksityisestä sektorista, ja suurin osa uusista työpaikoista syntyy palvelualoille. Pandemiaa edeltäneinä kolmena vuotena yksityisen sektorin uusista työpaikoista neljä viidestä syntyi palvelualoille. Työllisyyden kehitys on palvelualojen varassa myös jatkossa.
Koronapandemia on kohdellut epätasaisesti talouden eri sektoreita ja eri alojen yrityksiä. Pelkästään viime vuoden aikana yksityisillä palvelualoilla menetettiin 10 miljardin euron liikevaihto. Osa aloista, kuten lentoliikenne, matkailu ja tapahtuma-alat ovat vielä kaukana pandemiaa edeltävän ajan luvuista. Onkin selvää, että palvelualat elpyvät eritahtisesti.
Useilla toimialoilla tulevaisuuden näkymät ovat edelleen epävarmat eikä koronasta olla toivuttu. Tällöin paikallisten ratkaisujen merkitys korostuu, erityisesti pian käynnistyvällä neuvottelukierroksella. Paikallista sopimista voidaan vauhdittaa myös neuvottelupöytien ulkopuolella mahdollistamalla paikallinen sopiminen sekä järjestäytymättömissä yrityksissä että niissä järjestäytyneissä yrityksissä, joissa ei ole työehtosopimuksen edellyttämää luottamushenkilöä. Toivomme, että paikallisen sopimisen työryhmä jättää esityksensä lokakuun loppuun mennessä siten, että paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisätään lakisääteisesti.
Kun toisissa yrityksissä yritetään päästä ylös koronakuopasta, on toisissa firmoissa osaavan työvoiman saatavuus muodostunut elpymisen pullonkaulaksi. Jo 32 prosenttia palvelualojen yrityksistä kertoo, että pula osaavasta työvoimasta on merkittävä este kasvulle. Samaan aikaan työllisyysasteemme on pohjoismaisittain matala.
Nyt tarvitaan päätöksiä, jotka luovat tulevaisuuteemme kestävää kasvua pitkällä aikavälillä.
Suomi elpyy koronasta, mutta isot ongelmamme ovat yhä ratkaisematta. Nyt tarvitaan päätöksiä, jotka luovat tulevaisuuteemme kestävää kasvua pitkällä aikavälillä. Koronapandemian opetus on, kuinka nopeasti yritysten arkipäivä ja taloudellinen arki voivat mullistua. Se on pidettävä mielessä myös neuvottelupöydässä.
