Työministeri Harakka esitteli heinäkuun helteillä työ- ja elinkeinoministeriön rohtoja työllisyysasteen parantamiseen. Listalla olivat hallitusohjelmastakin löytyvät palkkatuen lisääminen sekä työttömien työkyvyn tukeminen esimerkiksi valmennuksia ja kuntoutusta kehittämällä.
Hallitusohjelma nojaa vahvasti työllisyyden nostoon lyhyessä ajassa: tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste ja vähintään 60 000 uutta työllistä vuoteen 2023 mennessä. Aiempien vuosien työllisyyden kasvu on merkittävästi johtunut korkeasuhdanteesta ja maailmantalouden vetoavusta. Nyt talouden nopea kasvu on jo takanapäin. Heinäkuun tuloskaudella moni yritys kertoi talouden suunnan olevan pikemminkin alas- kuin ylöspäin.
Yksityiset palvelut ovat 2000-luvulla luoneet Suomeen noin 300 000 uutta työpaikkaa ja vastanneet viime vuosien työllisyysasteen noususta.
Yksityiset palvelut ovat 2000-luvulla luoneet Suomeen noin 300 000 uutta työpaikkaa ja vastanneet viime vuosien työllisyysasteen noususta. Työ- ja elinkeinoministeriön toukokuisen työmarkkinaennusteen mukaan lähivuosien työllisyyden nousu on palvelusektorin kasvun varassa. Suurin osa uusista yrityksistä syntyy palvelusektorille.
Palvelualoilla on edelleen parhaat mahdollisuudet tarjota työtä yhä useammalle suomalaiselle. Palveluyritysten mahdollisuudet kasvaa ja työllistää ovatkin avainasemassa työllisyystavoitteen saavuttamisessa. Mikäli työvoimavaltaisen palvelusektorin toimintaedellytyksiä ei paranneta, jää työllisyystavoite vain haaveeksi.
Palvelualoilla on edelleen parhaat mahdollisuudet tarjota työtä yhä useammalle suomalaiselle.
Työstä meillä ei ole pulaa, osaajista kyllä. Hallituksen etsimät 60 000 työpaikkaa ovat jo olemassa: avoimia työpaikkoja oli vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan 63 100. Yritykset kaikilla toimialoilla kärsivät osaajapulasta, ja se on yrityksille jo kasvua rajoittava haitta. Siihen ei Suomella ole varaa.
Tässä viisi keinoa, jota kannattaisi kokeilla:
- Toteutetaan hallitusohjelmaa kunnianhimoisempi, naisten työmarkkina-asemaa parantava perhevapaauudistus
- Luovutaan EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisten työntekijöiden saatavuusharkinnasta
- Houkutellaan aktiivisesti huippuosaajia Suomeen ja panostetaan työperäisen maahanmuuton prosessien nopeuttamiseen
- Lievennetään työn verotusta kilpailukykyiselle tasolle
- Tartutaan maassa jo oleviin – Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset työvoimaksi
Kirjoittaja on Palvelualojen työnantajat Paltan elinkeinopolitiikan johtaja.
