Paltan tämän vuoden vaikuttamistyössä painottuvat erityisesti eduskuntavaalit. Työmarkkinoiden osalta hallitusohjelmavaikuttamisen painopisteet ovat työmarkkinoiden kilpailukyvyssä, työrauhajärjestelmän uudistamisessa ja hallinnolliseen sääntelyyn liittyvässä norminpurussa. Näihin kaikkiin kokonaisuuksiin tarvitaan nopeasti uusia näkökulmia, jotta Suomen kehitys voidaan pitää positiivisella uralla. Hallitusohjelmatavoitteemme löytyvät kootusti internetsivuilta osoitteesta: www.palta.fi/ho-tavoitteet.

Kilpailukyvyn osalta lähtökohtamme on, että työmarkkinoidemme tilanne tulisi analysoida laajasti suhteessa kilpailijamaihimme. Tässä tarkoituksessa huomiota tulisi kiinnittää esimerkiksi työlainsäädäntöön, kaikenlaisiin jäykkyyksiin ja ylipäänsä kilpailukyvyn eri osatekijöihin. Näin saisimme esille ne kehittämiskohteet, jotka nimenomaan Suomen kilpailukyvyn kannalta ovat kriittisiä työmarkkinoiden eri osa-alueilla. Näihin ”pullonkauloihin” puuttumalla varmistaisimme sen, että maamme kilpailukyvyn kehittämisen ja ylläpitämisen eteen tehtäisiin kaikki mahdollinen. Työmarkkinoiden kilpailukykyisyydestä tulisi tehdä työmarkkinoiden kehittämisen ykköskriteeri. Vertailukohtana tässä tulisi olla keskeiset kilpailijamaamme.

Myös työrauhajärjestelmän uudistamisen eteen jatketaan vahvasti ponnisteluja. Kuten useaan otteeseen on todettu, nykyinen työrauhalainsäädäntö on vuodelta 1946. Työrauhajärjestelmän sisältävä työehtosopimuslaki on viimeinen vielä uudistamatta oleva työelämän laki.

Työrauhajärjestelmän ongelmat jakautuvat kolmeen osa-alueeseen: laittomiin lakkoihin sekä suhteettomiin tukilakkoihin ja poliittisiin lakkoihin. Näistä viimeinen kokonaisuus nousi vahvasti esille viime syksyn poliittisten työtaisteluiden seurauksena. Nuo tapahtumat ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että poliittisten lakkojen käyttökynnys on alentunut vaarallisen matalalle tasolle. Tulevaisuudessa niiden käyttö tulisi joko rajata kokonaan työajan ulkopuolella tapahtuvaksi tai sitten rajoittaa niiden ajallista kestoa vain muutaman tunnin mittaisiksi. Näistä rajoituksista on toimivia esimerkkejä esimerkiksi muista pohjoismaista.

Laittomien lakkojen osalta työrauhan pitävyyttä pitäisi parantaa mm. laittomista lakoista tuomittavia hyvityssakkoja kasvattamalla ja rakentamalla järjestelmä, jossa jo etukäteen saataisiin ennakkopäätös siitä, onko kaavailtu työtaistelu laillinen vai laiton.

Tukilakkojen osalta tulisi korostaa suhteellisuusperiaatetta eli sitä, että toteutettava työtaistelutoimenpide olisi järkevässä suhteessa ajettavaan asiaan. Näin saataisiin karsittua ylilyönnit ja tilanteet, joissa ”tykillä ammutaan hyttystä”. Myös ammattiliittojen nykyiseen mahdollisuuteen tukea itseään muilla omilla sopimusaloillaan tulisi puuttua.

Suuren haasteen yritystoiminnalle ja kasvulle muodostavat erilaiset hallinnolliset velvoitteet, joista useat vielä lisääntyvät yrityskoon kasvaessa. Työnantajabyrokratian karsiminen tulevaisuudessa on erittäin tärkeää.

Myös työ muuttuu nopeaan tahtiin. Jatkossa elanto hankitaan monimuotoisempien väylien kautta kuin ennen. Tämä tarkoittaa sitä, että erilaisten työntekomuotojen välisiä sääntöjä tulee yhteensovittaa entistä paremmin ja alentaa kynnystä siirtyä eri työntekemismallista toiseen. Lisäksi tähän kokonaisuuteen liittyviä tulkintoja tulee yhdenmukaistaa sekä varmistaa toimivat ja helposti käytettävät palvelut mm. työsuhteisiin, työttömyysturvaan, verotukseen ja yrittäjästatukseen liittyviin kysymyksiin.

Tuomas Aarto

Toimitusjohtaja,

VT