Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja ukrainalaisten ihmisten hätä ovat koskettaneet ihmisiä ympäri maailman. Myös meillä Suomessa Ukrainan tapahtumat ovat tuoneet esiin kansallisia muistojamme, joille emme haluaisi toistoa. Lähes jokaisen suomalaisen perheessä on sukupolvia, jotka ovat joko kärsineet itse sodasta kotimaan kamaralla tai kasvaneet sotien jälkeisessä Suomessa. Yhteisenä toiveenamme on ollut, ettei sota enää koskaan riehuisi Euroopan mantereella. Vaikka tämän unelman olemme menettäneet, tulee eurooppalaisia arvoja – demokratiaa ja vapautta – puolustaa väsymättä.
Myös monella työpaikalla on eletty ennennäkemättömiä aikoja. Ukrainalaiset työntekijät ovat ymmärrettävästi järkyttyneitä kotimaansa kärsimyksestä ja huolissaan maassa olevista läheisistään. Moni myös lähtee puolustamaan kotimaataan, jättäen kollegat huolissaan taakse. Monessa työyhteisössä onkin tarvetta kriisiavulle, työnantajan rauhoittavalle toiminnalle sekä herkkyydelle aistia tunnelmaa ja asettua toisen saappaisiin.
Myös Suomessa asuvat ja työskentelevät venäläiset kärsivät tilanteesta. On syytä korostaa, että Venäjän hyökkäys ei ole Suomessa työskentelevien ja opiskelevien venäläisten syytä. Rasismille ei ole minkäänlaista sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa tai työelämässä. Meistä jokaisen tulee puuttua rasismiin, mikäli sellaiseen törmäämme.
Pimeyden keskellä on myös valoa. Venäjän sotatoimet ovat saaneet laajan tyrmäyksen kansainväliseltä yhteisöltä, ja EU on yhtenäisempi kuin koskaan. Suomalaiset ihmiset ovat rynnänneet auttamaan: lahjoittamaan rahaa kriisiapua antaville järjestöille, keräämään avustuksia sekä järjestämään operaatioita, joilla sodan jaloista pakenevia saadaan turvaan.
Myös palveluyritykset ovat olleet laajalti Ukrainan tukena paitsi lahjoituksin myös liiketoiminnallisin keinoin. Mediayrityksissä tehdään töitä kellon ympäri, myös sota-alueella, tuoden tietoa ja ymmärrystä tilanteesta lähes reaaliaikaisesti. Wolt on tarjonnut alustansa avustusten keräämiseen, Kojamo on tarjonnut apuaan ukrainalaisten hätämajoitukseen.
Operaattorit DNA, Elisa ja Telia muuttivat puhelut ja tekstiviestit Ukrainaan ja roamingin Ukrainassa maksuttomaksi maaliskuun loppuun asti. Maksuttomuuden ansiosta yhtiöiden asiakkaat voivat lisämaksutta olla yhteydessä läheisiinsä Ukrainassa tai paikan päällä ollessaan käyttää mobiililaitteitaan apuna tilanteesta selviämiseen.
VR linjasi, että Ukrainan passilla voi matkustaa yhtiön junissa maksutta. Allegro tarjoaa myös monelle ainoan mahdollisuuden matkustaa nopeasti pois Venäjältä. HSL:n liikenteessä voi matkustaa liputta Ukrainan passilla. Onnibus tarjoaa maksutonta matkustusta sitä tarvitseville ukrainalaisille. Myös monet muut liikenne- ja logistiikkayritykset koordinoivat Ukrainaan tarvikkeita sekä kyytejä maasta poistuville. Näiden lisäksi esimerkkejä löytyy lukuisia muitakin.
Suomalaisista yrityksistä onkin syytä olla ylpeä. EK:n eilen julkistaman kyselyn mukaan työnantajayritykset suhtautuvat Venäjä-pakotteisiin erittäin myönteisesti, vaikka monessa yrityksissä niistä koituu toiminnalle haittaa. Tämä on osoitus siitä, että vastuullisuus ja arvot ovat syvällä monen yrityksen ytimessä.
Vaikka ilmassa on epävarmuutta, ovat vakaus ja vapaus se maaperä, jolle myös Suomi ja sen yritysten toiminta ovat rakentuneet. Siksikin niiden puolustaminen on myös elinkeinoelämälle tärkeää.
