Nyt olisi erinomainen paikka ottaa käyttöön yritysten digitaaliseen kehitystyöhön suunnattu verokannustin, joka vauhdittaisi entistä paremmin yhteiskunnan vihreää siirtymää, Paltan johtava asiantuntija Jari Konttinen kirjoittaa 30.10. Talouselämässä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.
Miten Suomen tutkimus- ja kehittämismenot saadaan nostettua neljään prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 mennessä? Tätä pohtii parhaillaan muun muassa maan hallituksen asettama parlamentaarinen työryhmä.
Tehtävä on haastava. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että julkisia tutkimus- ja kehityspanostuksia pitäisi lisätä laskennallisesti noin 200 miljoonaa euroa vuosittain, ja yksityisten yritysten vastaavia t&k-panostuksia noin 400 miljoonaa euroa vuosittain.
T&k-rahoituksen määrän noston lisäksi on keskeistä saada rahoitusta ohjattua mahdollisimman tehokkaasti isojen haasteidemme ratkaisemiseen – tuottavuuden nostamiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään. Toimiva keino löytyy digitaalisiin palveluihin panostamisesta.
Digitaalisten palveluiden avulla voidaan ensinnäkin vähentää merkittävästi eri toimialojen päästöjä. Esimerkiksi pelkästään kiinteistönomistajille ja kaupungeille tarjottujen energiatehokkuutta kehittävien palveluiden avulla voidaan saavuttaa Suomessa vuosittain noin 120 000 kerrostaloasunnon sähkönkulutusta vastaavat päästösäästöt, selviää Paltan Gaia Consultingilla teettämästä selvityksestä. Myös tuottavuuden kasvattamisessa avainroolissa ovat yksityiset palvelut, joissa esimerkiksi länsinaapurimme Ruotsin tuottavuuden kasvu on viime vuosina käytännössä yksinomaan syntynyt. Lisäksi digitaaliset palvelut luovat uutta työtä, vientiä ja kasvua Suomeen.
Nykypolitiikkamme ei ota tarpeeksi hyvin huomioon modernin digitalouden tarpeita.
Ongelma kuitenkin on, ettei nykypolitiikkamme ota tarpeeksi hyvin huomioon modernin digitalouden tarpeita. Esimerkiksi vuoden alussa käyttöön otettu tutkimus- ja kehitystyön lisäämiseen tähtäävä verokannustin ei ota huomioon yritysten omaa kehitystyötä tai kehitystyötä tukevia ICT-investointeja vaikkapa 5G-mobiiliteknologian käyttöönoton vauhdittamiseen. Ongelmallista on, että tämän tyyppiset investoinnit eivät välttämättä ylipäätään mahdu tutkimus- ja kehittämistoiminnan tiukan määritelmän sisään.
Jo käytössä oleva t&k-verokannustin tulisikin laajentaa yritysten omaan kehitystyöhön ja ICT-investointeihin. Tällöin yritys voisi vähentää tuloverostaan esimerkiksi datapohjaisen liiketoiminnan kehittämiseksi tekemiään investointeja. Se kannustaisi yhä useampaa yritystä innovoimaan tulevaisuuden tuotteita ja palveluita sekä ohjaisi tutkimus- ja kehitysrahoitusta nykyistä tehokkaammin digitalisaation vauhdittamiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen.
Vastaavia ratkaisuja on käytössä muuallakin maailmassa. Esimerkiksi Japanissa on otettu tänä vuonna käyttöön digitaalisen transformaation tueksi verokannustin, jolla yritys voi vähentää tuloverostaan investoinnit esimerkiksi ohjelmistoihin ja automaation kehittämiseen. Italiassa on otettu käyttöön verokannustin koskien hankkeita, joilla tähdätään digitaaliseen ja ekologiseen muutokseen. Britanniassa pohditaan tällä hetkellä, voisiko jo käytössä olevaa verokannustinta laajentaa koskemaan myös kuluja, joita syntyy datan ja pilvipalvelujen hyödyntämisestä.
Suomessa parlamentaarisella työryhmällä on vuoden loppuun asti aikaa tuoda lisää ratkaisuja pöytään t&k-toiminnan nostamiseksi tavoitellulle tasolle. Kunnianhimoisille ja selvästi esikaupallista kehittämistä ja tutkimista vaativille hankkeille tulisi olla jatkossakin saatavilla suoraa rahoitusta avustusten ja lainojen myötä. Lisäksi nyt olisi erinomainen paikka ottaa käyttöön yritysten digitaaliseen kehitystyöhön suunnattu verokannustin, joka vauhdittaisi entistä paremmin yhteiskunnan vihreää siirtymää.
Kirjoitus on julkaistu 30.10. Talouselämän Tebatti-palstalla.
Jari Konttinen
Johtava asiantuntija, Elinkeinopolitiikka
Digitalisaatio ja innovaatiot
jari.konttinen@palta.fi
