Vuoden alussa voimaan astuneen tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimen tavoitteena on edistää yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välistä yhteistyötä.

Vuoden 2021 alusta astui voimaan laki tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvän tutkimusyhteistyön lisävähennyksestä. Laki mahdollistaa sen, että elinkeinotoiminnan ja maatalouden harjoittaja voi tehdä verovuosina 2021—2025 elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulostaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan alihankintalaskuihin perustuvan lisävähennyksen.

Tiivistetysti, yritys voi siis vaatia tuloverostaan lisävähennystä tutkimus- ja kehittämistoiminnan kuluista, jotka syntyvät yhteistyössä tutkimusorganisaation, eli korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen kanssa tehtävästä alihankintayhteistyöstä.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat kokonaisuudessaan verotuksessa vähennettäviä kuluja. Nyt ns. extravähennystä voi saada 50 prosenttia hyväksyttävistä alihankintalaskujen eristä. Lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on 500 000 euroa. Lisävähennystä ei kuitenkaan myönnetä, jos verovuonna vähennettävä määrä on alle 5 000 euroa. Lisävähennystä ei myöskään myönnetä siltä osin kuin verovelvollinen on saanut suoraa valtiontukea tai muuta julkista tukea hankkeeseen liittyvien alihankintalaskujen kattamiseksi.

“Suomessa on kyetty hyödyntämään huonosti kasvua edistäviä verokannustimia, joten voimaan tuleva kannustin on erinomainen uudistus kasvupolitiikan ja tutkimusyhteistyön edistämisen näkökulmasta.”

Verokannustimen tavoitteena on edistää yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välistä yhteistyötä ja sitä kautta lisätä ja edistää laadukasta tutkimus- ja kehittämistoimintaa Suomessa. Suomessa oli vuosina 2013–2014 voimassa tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys, joka kohdistui tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkamenoihin. Kyseisen lisävähennyksen arvioinneissa päädyttiin kuitenkin siihen, ettei lisävähennys saavuttanut sille asetettuja tavoitteita tai toivottua vaikuttavuutta. Sitä oli myös yritysten näkökulmasta vaikea hyödyntää ja sen lyhyt kesto oli myös yritysten investointisuunnitelmien kannalta hankala.

Kansainvälinen trendi tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemisessa OECD-maissa on ollut siirtyminen suorista tuista yhä enemmän välillisiin tukiin, kuten verotukiin.

Suomessa on kyetty hyödyntämään huonosti kasvua edistäviä verokannustimia, joten voimaan tuleva kannustin on erinomainen uudistus kasvupolitiikan ja tutkimusyhteistyön edistämisen näkökulmasta.

Kriittisemmin arvioiden huonoa on se, että lisävähennys edellyttää yhteistyötä aina tutkimusorganisaation kanssa, vaikka tärkeää kehittämistyötä tapahtuu paljon myös muualla. Lisäksi usein palvelualoilla kehittämistoiminta, esimerkiksi palveluprosessin digitalisointi, ei mene tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrittelyn piiriin. Siksi verokannustimen laajentamista tulisi miettiä pikaisesti.

 

Kirjoittaja on Paltan elinkeinopolitiikan asiantuntija.

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme TwitterissäLinkedInissä ja Instagramissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi.

Jari Konttinen

Asiantuntija, elinkeinopolitiikka

VTM