Kun talous ponkaisee pandemian aiheuttamasta kuopasta, kasvuluvut ovat suuria. Mutta mikä on paljon, ja mihin lukuja tulisi verrata? Luontaisen vertailukohdan Suomen menestykselle tarjoaa länsinaapuri Ruotsi. Maiden pandemianaikainen talouskehitys on ollut hyvin samantahtista. Noususuhdanteen veto näyttää Suomessa kuitenkin vaisummalta.
Suomeen on ennustettu päättyvälle vuodelle hieman yli kolmen prosentin talouskasvua ja ensi vuodenkin osalta odotukset liikkuvat kolmen prosentin tietämissä.
Esimerkiksi Nordean syyskuun ennusteessa Suomen talouden odotetaan kasvavan tänä vuonna 3,5 ja ensi vuonna 3,0 prosenttia. Vastaavat luvut Ruotsille olivat 4,5 ja 3,5. Näillä luvuilla myös BKT asukasta kohden kasvaisi Ruotsissa siten enemmän kuin Suomessa.
Suomi tulee perässä
Taloudellinen aktiviteetti on Suomessa ja Ruotsissa kehittynyt pandemian aikana hyvin samantahtisesti. Talous sukelsi keväällä 2020 jyrkästi mutta piristyi pahimmasta alakulosta heti loppukesästä. Tämän vuoden alussa maiden talouskehityksissä tapahtui kuitenkin erkaantumista.
Ruotsissa palveluiden ja kaupan yhteenlaskettu tuotanto ylitti vuoden 2019 tason maaliskuussa. Suomessa toipuminen oli hitaampaa ja vuoden 2019 taso saavutettiin kaksi kuukautta myöhemmin toukokuussa.
Suoraviivaisesti laskettuna: jos kokonaistuotanto pysyisi Ruotsissa vuoden viimeiset kuukaudet lokakuun tasolla, BKT kasvaisi tänä vuonna noin 4,7 prosenttia. Suomessa päästäisiin ennakkotietojen valossa noin 3,6 prosenttiin.
Kuukausitason tuotantotilastot tulevat mahdollisesti vielä revisoitumaan. Yleiskuva tuskin kuitenkaan muuttuu. Talouskasvu lähti Suomessa käyntiin myöhemmin kuin länsinaapurissa ja kiihtyi keskikesää kohden. Noususuhdanteen veto on meillä kuitenkin jäämässä vaisummaksi.
Tämä siitäkin huolimatta, että esimerkiksi Ruotsin autoteollisuus on kärsinyt merkittävästi komponenttipulasta ja alan tuotanto jäi vielä heinä-syyskuussa 11 prosenttia vuodentakaista pienemmäksi.
Palveluiden ja kaupan yhteenlaskettu tuotanto supistui molemmissa maissa 3,6 prosenttia vuonna 2020. Tämän vuoden lokakuuhun mennessä Ruotsissa oli kuitenkin kertynyt kasvua jo 5,7 prosenttia, kun Suomessa on päästy vain 3,9 prosenttiin. Ruotsissa erityisesti yksityinen kulutus on ollut vilkkaampaa.
Suomessa palveluiden toipuminen hitaampaa
Maiden välinen ero näkyy selvästi liikenteen ja logistiikan sekä viihteen ja virkistyksen liikevaihtoluvuissa. Liikkumiseen ja vapaa-aikaan liittyvien palveluiden toipuminen on edelleen pahasti kesken etenkin Suomessa.
Liikenteen ja logistiikan heikko kehitys liittyy erityisesti henkilöliikenteeseen ja matkailuun. Onkin syytä huomata, että Suomessa toimialan tuotannosta 25 prosenttia on vientiä. Kuljetus ja matkailu, joihin toimialan vienti läheisesti liittyy, kattoivat yhteensä reilut 8 prosenttia Suomen koko viennin arvosta vuonna 2019. Pandemia on vähentänyt Suomen ulkomaisia matkailutuloja kansainvälisestikin vertailtuna poikkeuksellisen rajusti.
Myöskään teollisuustuotannon vertailu ei anna erityistä syytä juhlaan. Teollisuuden tilauksien arvo on kasvanut kuluvan vuoden aikana selvästi sekä Suomessa että Ruotsissa, mutta vientihinnat huomioiden tilauksien määrä kääntyi Suomessa viimeisimpien tilastotietojen mukaan laskuun.
Talouden kasvua ovat kannatelleet pitkälti asiantuntija-alat. Erityisesti informaatio- ja viestintäpalveluissa on ollut kasvua muun muassa kasvaneiden digi-investointien ansiosta. Voimakkaasti kasvavilla aloilla lukuja on kuitenkin paikoin vaikea laittaa oikeisiin mittasuhteisiin. Kun informaatio- ja viestintäpalveluiden tuotannosta lähes kolmannes on vientiä, on syytä huomioida, että esimerkiksi ICT-palveluiden maailmankaupan arvo on kasvanut keskimäärin 9,8 % vuodessa vuosina 2006-2020. Kasvavillakin markkinoilla voi hävitä markkinaosuuksia, jos kasvaa muita hitaammin.
Informaation ja viestinnän toimiala on kehittynyt korona-aikana Suomessa ja Ruotsissa melko samantahtisesti. Viimeisimpien tilastohavaintojen perusteella Suomi näyttää kuitenkin jäävän myös tässä vertailussa Ruotsin varjoon. Osaajapula ei ainakaan helpota asiaa.
Suomen pandemianaikaisessa talouskehityksessä on ollut myös positiivista: työllisyys on toipunut nopeasti eivätkä pahimmat pelot totaalisesta romahduksesta ole toteutuneet.
Vilkaisu viereiselle ladulle antaa Suomen kasvuluvuista kuitenkin maltillisemman kuvan. Ruotsiin verrattuna nousuhdanteemme ei näytä erityisen vahvalta ja työllisyysasteessa Suomi pitää perää. Kun arvioissa Suomen talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalistakaan ei ole hurraamista, on aiheellista palata jälleen perusasioiden ääreen. Näistä kustannuskilpailukyky on yksi erityisen ajankohtainen.
