Hallitusohjelma ja sen sisältävät työllisyyden edistämisen tavoitteet on nyt julkaistu. Rinteen hallitus listaa ohjelmassaan tavoitteita, joilla lisätään työllisyyspalveluiden vaikuttavuutta ja aktiivisuutta. Esitetyt tavoitteet työllisyyden hallinnon ja palveluiden kehittämiseksi perustuvat keinoihin, joilla tavoitellaan mahdollisimman nopeaa uudelleen työllistymistä sekä yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Hallitusohjelmassa olevasta kirjauksesta, kuinka julkisen vallan ja kuntien vastuuta järjestäjänä kasvatetaan, ei ole vielä tietoa.
Päätöksenteon taustalla kummittelevat tosiasiat siitä, kuinka osaajapula on edelleen akuutti, eikä yleinen taloustilannekaan helpotu näillä näkymin lähivuosina. Väitän, että tavoitteeksi asetettu 75 prosentin työllisyysaste on saavutettavissa, jos julkisissa työvoima- ja yrityspalveluissa hyödynnetään jatkossakin jo markkinoilta löytyviä ratkaisuja.
Hallitusohjelmaneuvotteluissa oli paljon pelissä erityisesti työllisyyden edistämisen ja työmarkkinoiden toimivuuden suhteen. Päästäksemme 75 prosentin työllisyysasteeseen, tarvitsemme julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin palveluntarjoajien vahvaa yhdessä tekemisen meininkiä työvoima- ja yrityspalveluiden markkinoilla.
OwalGroupin aiemmin tekemän markkinavuoropuheluita koskeneen loppuraportin (TEMin tilaama) johtopäätöksissä korostetaan, että TE-hallinto ostaa nykyisin jo palveluita noin 300 miljoonalla eurolla vuodessa ja volyymiä voisi lisätä työ- ja elinkeinoministeriön arvioiden mukaan noin 150 miljoonalla eurolla. Raportissa huomautetaan myös, että lähes kaikki OwalGroupin kyselyyn vastanneet palveluntarjoajat ovat kiinnostuneita tulevaisuudessa tarjoamaan näitä palveluita joko omilla vahvuusalueillaan tai kehittämään yhdessä uudenlaisia palvelukokonaisuuksia. Tilanne ei ole varmastikaan muuttunut. Yksityistä ja kolmatta sektoria tarvitaan jatkossa yhä enemmän.
Erityisen keskeisiksi asioiksi työllisyystavoitteen saavuttamisessa muodostuvat suunnitellut keinot osaajapulaan vastaamiseen ja kohtaannon parantamiseen. Rekrytointiprosesseihin liittyvät digitaalisten työkalujen mahdollisuudet kuuluvat keskeisellä tavalla näihin. Myös poliittisten päätösten tulee pyrkiä minimoimaan byrokraattisia hidasteita ja esteitä.
Väitän, että digitalisaation vaikutus tulevaisuuden työmarkkinoihin on suuri. Tekoälyn tulo myös osaksi rekrytointiprosesseja on tästä oiva esimerkki. Ilman laajasti hyödynnettyä dataa emme pysty tekemään ennusteita tai luomaan yksilöllisiä urapolkuja. Osaamisen ennakointi sekä koulutustarjonnan kehittäminen ja lisääminen kytkeytyvät vahvasti tähän prosessiin.
Väitän myös, etteivät esimerkiksi henkilöstöpalvelualan yritykset ole edes päässeet vielä kunnolla näyttämään niiden osaamistaan. Kasvupalvelu-uudistus jämähti Sipilän hallituksen viime metreillä, mutta onneksi pilotit jäivät vielä elämään. Näistä saamme varmasti hyviä kokemuksia ja uusia käytänteitä. Nyt tulisikin varmistaa monipuolisen ja innovatiivisen markkinan olemassaolo.
Vakavana uhkana on kuitenkin se, että yritysten markkinoilta poissulkeminen, näköalattomuus ja vahva epätietoisuuden lisääminen markkinoiden kehittymisestä johdattelevat kasvupalveluita tuottavat yritykset ajamaan alas toimintaansa ja hakemaan kasvu-uraa toisaalta. Tätä ei saa päästää tapahtumaan. Nyt jo tehdyt investoinnit eivät saa valua hukkaan.
Toiveena onkin, että kasvupalvelu- ja henkilöstöpalveluyritysten innovaatioita ja osaamista, kuten muun muassa tekoälyä hyödyntävien ratkaisujen kehittämistä, hyödynnettäisiin jatkossakin entistä tehokkaammin osana työllisyyden edistämisen palvelutarjontaa. Kaikkia toimijoita tarvitaan, jotta työ löytää tehokkaasti tekijänsä. Työllisyysasteen parantamiseksi ja akuuttiin osaajapulaan vastaamiseksi tarvitaan jo markkinoilta löytyviä ratkaisuja. Pyörää ei aina tarvitse keksiä uudelleen.
