Tänään 9.5. vietetään Eurooppa-päivää. Nyt jos koskaan on syytä pysähtyä juhlimaan sitä, että näinä vaikeina aikoina olemme mukana rakentamassa ja vahvistamassa yhteistä Eurooppaa.
Juhlapäivän viettoa varjostaa naapurissamme vyöryvät tankit ja sotilassaappaiden kopina. Yhtenäistä Eurooppaa tarvitaan nyt ehkä enemmän kuin koskaan.
Korona muistutti vapaan liikkuvuuden merkityksestä
Maailman myrskyt ovat koetelleet EU:n sisäistä yhteistyötä viime vuosina. Ulkoisen uhan edessä jäsenvaltioissa on nostanut päätään protektionismi ja kansallisen edun suojeleminen yhteisen edun kustannuksella. Kaikki yllättänyt koronapandemia johti rajojen sulkemiseen ja liikkumisen rajoittamiseen.
Moni ennusteli jo eurooppalaisen projektin hajoamista ja eurooppalaisen yhteistyön keskeisten pilarien kaatumista. Toisin kuitenkin kävi: koronapandemia toi jäsenvaltiot yhteen miettimään yhteisiä ratkaisuja rokotteiden ja jäsenvaltioiden kansalaisten terveyden turvaamiseksi.
Rajoitukset ja liikkumisen esteet muistuttivat siitä arvokkaasta asiasta, jonka työvoiman, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuvuus on meille vuosien yhteistyön ansioista tuonut. Tätä yhteistä hyvää tulee suojella ja kehittää edelleen. EU:n kilpailukyky kumpuaa toimivista sisämarkkinoista, mutta etenkin palveluiden vapaassa liikkuvuudessa on unionin alueella edelleen kehitettävää.
Yhteistyön tärkeys korostuu
Vaikeista kriiseistä syntyy usein myös jotain hyvää. EU:n jäsenvaltiot vastasivat nopeasti Venäjän sotatoimiin. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, että yhdessä on helpompi vastata kriiseihin kuin yksin – yhdessä olemme vahvempia kuin erillään toisistamme. Ukrainan sodan myötä yhtenäisen Euroopan merkitys on viimeistään paljastunut. Pelissä on kaikkien EU-maiden kansalaisten turvallisuus, oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen ja Euroopan tulevaisuus. Ei ole mikään yllätys, että EU-jäsenyyden kannatus jäsenmaissa on selvästi kasvanut kriisin seurauksena, Venäjän Ukrainaan kohdistamien sotatoimien myötä.
EU:n on vastattava sen kohtaamiin haasteisiin yhteisillä toimilla. On tärkeää olla mukana muodostamassa yhteiseurooppalaisia kantoja ja linjaamassa tulevaisuuden Eurooppaa, johon ei kuulu sisäänlämpiävä, taaksepäin katsova impivaaralaisuus tai kiihkonationalismi.
Myös Palta ja sen jäsenet osallistuvat EU-tason yhteistyöhön esimerkiksi olemalla mukana alakohtaisessa eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa (ns. sektorikohtainen sosiaalidialogi). Paltan jäsenyritykset ovat Paltan asiantuntijoiden välityksellä keskustelemassa ajankohtaisista työelämään liittyvistä ilmiöistä esimerkiksi vartiointialan, rahoitusalan ja vakuutusalan sosiaalidialogissa, joissa teemoina ovat esimerkiksi monimuotoisuuden edistäminen ja syrjinnän vastustaminen sekä digitalisaation vaikutukset työelämään.
Suomen tulee olla mukana luomassa tulevaisuuden Eurooppaa
Suomi ja suomalaiset eivät ole yksin. Eurooppa-päivänä on syytä pohtia kaikkea sitä tukea, apua, ideoita ja vaikutteita, joita saamme eurooppalaisilta kumppaneiltamme. EU on myös tärkeä markkina Suomelle ja suomalaisille palveluyrityksille. Palveluviennistämme yli puolet kohdistuu EU-maihin.
Meillä on lisäksi paljon annettavaa ja Suomea myös kuunnellaan – meillä on hyvä maabrändi ja pääsemme vaikuttamaan paljon kokoamme suuremmalla painoarvolla.
Maailma on paljon avarampi ja näkee paljon laajemmalle, kun sitä tarkastelee korkeammalta kukkulalta. Tänä päivänä voisi lainata myös Michelle Obamaa: ”when they go low, we go high”.
Kirjoittaja Paltan neuvottelujohtaja Anu Sajavaara vetää Paltassa EU-vaikuttamiseen liittyvää sisäistä hanketta ja on ollut tämän vuoden alusta EU-tason vakuutusalan sosiaalidialogin puheenjohtajana. Anu uskoo vakaasti eurooppalaisen yhteistyön merkitykseen.
