Koronakriisin pitkittyessä, rokotusten venyessä ja rajoitusten tiukentuessa on selvää, että elinkelpoisten yritysten pelastamiseksi tullaan vielä tarvitsemaan niin kolmas kuin neljäskin kustannustuki, Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki bloggaa.
Parasta aikaa meneillään olevan toisen kustannustuen hakukierros päättyy 26.2. Tätä tukea on runsaasti jäljellä, joten sitä kannattaa hakea, jos yritys täyttää tuelle asetetut kriteerit. Valtiokonttorin sivuilta löytyy löytyy hyvä tietopaketti kustannustuesta sekä linkki hakulomakkeeseen. Sivuilta löytyy myös usein kysyttyä -osio tukeen liittyen.
Samalla kun talouden avautuminen lykkääntyy jatkuvasti kauemmaksi, syvenee myös siitä kärsivien yritysten ahdinko.
Julkisuudessa on käyty keskustelua kustannustuen tarpeellisuudesta jatkossa. Perusteena kriittisyydelle on ollut se, että toista kustannustukea jäänee jakamatta. Vaikka osa tukeen varatuista rahoista jäisikin jakamatta, se ei millään tavalla osoita tuen tarpeettomuutta.
Samalla kun talouden avautuminen lykkääntyy jatkuvasti kauemmaksi, syvenee myös siitä kärsivien yritysten ahdinko. Erityisesti palvelualojen elpyminen on ollut muuta taloutta hitaampaa. Paltan marraskuisen koronakyselyn mukaan konkurssiriski oli tuplaantunut elokuun tilanteeseen verrattuna. Kysely osoitti myös toisen aallon karut vaikutukset, sillä yhä useammalla aiemmin jo elpymässä olleella yrityksellä liikevaihto oli kääntymässä laskuun loppuvuodesta.
Kustannustukea tulee jatkaa kolmannelle ja neljännellekin kaudelle. Tämä lupaus on annettava valtiovallan toimesta mahdollisimman pian. Elinkelpoisia yrityksiä ei tule koronakriisistä johtuvien rajoitusten takia turhaan ajaa lopettamaan toimintaansa tai pahimmillaan konkurssiin. Niille on annettava näkymä yli kriisin, ja osin se on rakennettavissa kustannustuen jatkumisen kautta.
Kustannustukea tulee jatkaa kolmannelle ja neljännellekin kaudelle.
Nyt haussa olevasssa kustannustuessa on tiettyjä ongelmakohtia, joita on perusteltua korjata. Ensimmäiseksi seuraavien tukimallien tulisi tunnistaa paremmin juuri pahiten koronapandemiasta kärsineiden toimialojen yritykset. Niille kohdennetun tuen määrää on lisättävä. Tämä onnistuu esimerkiksi puolittamalla yrityksen omavastuuosuus nykyisestä 30 prosentista.
Toiseksi kustannustuen maksimia tulisi nostaa aikaisemmesta 500 000 eurosta. Näin tuki auttaisi paremmin myös nykyistä suurempia yrityksiä. Lisäksi eri tukimuotojen yhteensovittamisessa Suomen tulee soveltaa unionin tilapäisten valtiontukisäännösten ylärajaa. Tämä varmistaisi nykyistä reilumman kilpailuaseman suomalaisille yrityksille esimerkiksi suhteessa Ruotsiin.
Kolmanneksi kustannustuen yrityskohtaista joustavuutta on syytä lisätä tukikuukausien osalta. Yritysten tulisi voida joustavasti päättää, miltä ajankohdalta ne hakevat tukea. Tämä parantaisi erityisesti niiden yritysten asemaa, joilla liikevaihto vaihtelee paljon kausittain.
Kustannustuki, kuten muutkin koronatuet, on luotu auttamaan elinkelpoisia yrityksiä kriisin yli. Vaikka valoa onkin jo hieman näkyvissä, niin liian monelle yritykselle se on aivan liian kaukana. Kustannustuen kolmannella ja neljännellä kaudella on tärkeä tehtävä varmistaa, että mahdollisimman moni yritys selviää sinne asti.
Lisätietoa kustannustuesta:
- Tietopaketti kustannustuesta ja sen hakemisesta Valtiokonttorin sivuilla
- Valtiokonttorin vastauksia usein kysyttyisin kysymyksiin kustannustuesta
- Valtiokonttorin tilannekatsaus 29.1. kustannustuesta EK:lle
