Kuun alussa julkaistu raportti yrityksille ja yhteisöille tarkoitettujen viranomaispalveluiden tilasta osoittaa, että palveluiden digitalisoinnissa on vielä paljon tekemistä. Noin 15 prosenttia palveluista on edelleen saatavissa ainoastaan käynti- tai paperiasioina, ja digipalveluissakin riittää kehitettävää, elinkeinopolitiikan asiantuntija Jari Konttinen bloggaa.

Kansalaisille tarkoitettujen palveluiden kehittämisen rinnalla yrityksille tarjottavien palveluiden kehittäminen on jäänyt julkisessa hallinnossa vähäisemmälle huomiolle. Hallitusohjelman tavoitteena on saattaa julkiset palvelut kansalaisten ja yritysten saataville digitaalisina vuoteen 2023 mennessä. Asiaa on lähdetty ratkaisemaan valtiovarainministeriön Yritysdigi-hankkeessa

Kuntaministerin johdolla hankkeessa pyydettiin valtion ja kuntien viranomaisia arvioimaan elinkeinotoimintaa harjoittaville tahoille tarjoamiensa palveluiden digitaalista kehittyneisyyttä. Karkeasti kehittyneisyyden skaalaa voisi kuvata siten, että toisessa päässä ollaan tilanteessa, jossa palvelua ei voida toteuttaa sähköisesti lainkaan, ja toisessa päässä asiointi on esimerkiksi mahdollista teknisten rajapintojen avulla ja prosessia on automatisoitu tekoälyä hyödyntäen.

Vaikka Suomi on monilla mittareilla digitaalisten palveluiden mallimaa, arvioinnin tulokset eivät ollupaavia. Raportoiduista valtion virastojen ja kuntien palveluista yhteensä 1994 eri palvelua tunnistettiin asiointipalveluiksi. Näistä vain hieman alle 30 prosenttia täytti nykyisen lainsäädännön vaatimustason. Lisäksi noin 15 prosenttia palveluista on tarjolla vain käynti- tai paperiasiointina.  

Raportoiduista asiointipalveluista vain hieman alle 30 prosenttia täytti nykyisen lainsäädännön vaatimustason. 

Raportin perusteella hallitusohjelman tavoitteeseen ei tulla pääsemään vuoteen 2023 mennessä. Erityisen haasteelliseksi osoittautuivat kuntien tarjoamat palvelut, koska muun muassa kuntien koko ja sitä myötä kehittämisresurssit voivat vaihdella merkittävästi.   

Viranomaispalveluiden digitalisointi on kuitenkin keskeinen toimi, jolla julkinen valta voi vaikuttaa yhteiskunnan toimintojen digitalisointiin ja tuottavuuskehitykseen. Digitaalisesti toteutettavissa olevat palvelut helpottavat yritysten hallinnollista taakkaa, mikä vapauttaa resursseja yrityksen kehittämiseen. Samalla voidaan säästää julkisista menoista. Viimeistään korona-aika on opettanut meille, että käynti- tai paperiasioinnista tulee päästä nopeasti eroon. 

Viimeistään korona-aika on opettanut meille, että käynti- tai paperiasioinnista tulee päästä nopeasti eroon. 

Elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon tahtotila on siis sama. Raportin perusteella haasteeksi jääkin se, minkälaisilla ratkaisuilla saatamme palvelut lain edellyttämälle tasollekäyttäjälähtöisiksi ja yhtenäisiksi yli kunta- ja virastorajojen.

Esimerkiksi valtakunnallisesti toimivat yritykset kohtaavat erilaisia menettelyitä eri kunnissa. Johonkin viranomaispäätöksiä tai –luvituksia vaativaan liiketoimintatapahtumaan voi sisältyä useampia viranomaisia ja asiointipalveluita, joita on haastavaa saada yrityksen näkökulmasta käyttäjälähtöisiksi ”yhden luukun” palveluiksi. 

Edessä on siis asiointipalvelujen luokittelua ja yhtenäistämistä, palvelualustaratkaisujen kehittämistyötä ja asiakastarpeiden kartoittamista. Samalla on katsottava myös lainsäädännön kehittämistä, jotta päätöksiin ja lupiin tarvittavia viranomaistietoja voidaan hyödyntää asiakaslähtöisesti.  

Viime kädessä innovatiiviset digipalveluja kehittävät yritykset rakentavat viranomaisten digitaaliset palvelut julkisten hankintojen kautta sekä viranomaisten asettamien vaatimusten pohjalta. Siksi olisikin keskeistä, että näiden yritysten osaamista hyödynnetään täysimääräisesti.

Lisäksi olennaista on, etteivät kaikki kunnat tai viranomaiset hanki omia ratkaisujaan. Julkisiin IT-hankintoihin, yhteisten tukipalveluiden kehittämiseen ja markkinoilta löytyvien ratkaisujen hyödyntämiseen tarvitaan siis strategisempaa otetta. Siten voidaan helpottaa yksittäisen kunnan tai viraston palvelukehitystä 

Kehittäminen vaatii myös panostuksia. Näitä hankkeeseen toivotaan saatavan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen kautta rahoitettavasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.  

Kirjoittaja on Paltan elinkeinopolitiikan asiantuntija. 

Pysy ajan tasalla palvelualoja ja työmarkkinoita koskevista aiheista, seuraa meitä sosiaalisen median kanavissamme TwitterissäLinkedInissä, Instagramissa ja Facebookissa sekä liity uutiskirjeemme tilaajaksi

Jari Konttinen

Asiantuntija, elinkeinopolitiikka

VTM