23.01.2020 -

Lausunto valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikutusten arviointiohjelmasta

Liikenne- ja viestintäministeriölle, VN/7835/2019

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry (SHLL) esittävät yhteisenä lausuntonaan seuraavaa:

Onko arvioinnin lähestymistapaan tai menetelmiin kommentteja tai kehittämistarpeita?

Näkemyksemme mukaan vaikutusten arviointiohjelman lähestymistapa ja menetelmät ovat pääosin hyvät ja kattavat. Toki vasta suunnitelman käyttöönoton jälkeen nähdään, kuinka 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma toimii käytännössä ja kuinka sitä tulee kehittää enti-sestään. Arvioitavaksi tulee siis myös ottaa aikanaan liikennejärjestelmäsuunnitelman todelli-nen ohjaavuus ja noudattaminen valtion liikennehankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Palta ja SHLL:n pitävät hyvänä sitä, että liikennejärjestämäsuunnitelman laadinnassa hyödyn-netään erilaisia rahoitusskenaarioiden vertailuja. Suunnitelman laadinnassa on syytä tuoda ilmi erilaisia skenaarioita liikenneverkon rahoituksen suhteen; mitä riittämätön tai riittävä ra-hoitus tarkoittaa liikenneinfran korjausvelan suhteen, mikä vaikutus liikenneinfraan kohdiste-tulla (riittävällä tai riittämättömällä) rahoituksella on Suomen elinkeinoelämän kilpailukykyyn. Kaiken kaikkiaan arviointisuunnitelmassa tulisi nostaa isompaan rooliin liikenneverkon merki-tys kansantalouden kilpailukyvyn edistäjänä ja mahdollistajana.

Huomioidaanko vaikutusten arvioinnissa valtakunnallisen liikennejärjestelmän kehittämisen näkökulmat kattavasti?

Yhteiskunnallisiksi päämääriksi suunnitelmalle on VNS 8/2018:ssa asetettu ilmastonmuutok-sen torjunta, Suomen kilpailukyvyn edistäminen sekä alueiden elinvoima ja saavutettavuus sekä itse laissa liikennejärjestelmän toimivuus, turvallisuus ja kestävyys.

Edellä mainitut ovat kannatettavia ylätason päämääriä ja tavoitteita. Kuitenkin, on edellä mai-nituista päämääristä ja tavoitteista pystyttävä johtamaan keskeisimmät tavoitteet. Näin sekä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa päästään lähemmäs konkretiaa että itse suunnitelmasta saadaan konkreettinen ja hyödyllinen apuväline Suomen liikennejärjestelmän pitkäjänteiseen suunnitteluun ja kehittämiseen.

Sidosryhmien kanssa käymissä keskusteluissa LVM:n on tuonut esille kahdeksan eri tavoi-teaihiota, joista edellä peräänkuulutettu tarkempi fokus suunnitelmalle olisi löydettävissä. Näistä kahdeksasta tavoiteaihiosta Palta ja SHLL haluavat korostaa seuraavia kolmea tavoitetta:

Suomen alueiden kansanvälinen saavutettavuus paranee

Ulkomaankauppa ja sen toimintaedellytysten turvaaminen on ehdottoman tärkeätä Suomen kaltaiselle pienelle avoimelle markkinataloudelle. Koska Suomen logistinen sijainti on maamme ulkomaankaupan päämarkkinoista sivussa, niin liikennejärjestelmäsuunnitelman yhtenä keskeisimpänä tavoitteena tulee olla Suomen hyvän kansainvälisen saavutettavuuden turvaaminen tavara- ja henkilöliikenteessä ja ottaen huomioon kansainvälisillä liikennemark-kinoilla tapahtuvat merkittävät trendit ja muutokset (kansainvälisen lentoliikenteen kasvu, lai-vojen koon kasvu, globaalien tavaravirtojen keskittyminen, raideliikenteen yhteyksien kasvu Aasian ja Euroopan välillä jne.). Hyvät kansainväliset liikenneyhteydet tulee turvata Suomen eri alueilta, mikä tapahtuu Suomen kattavan liikenteen runkoverkon järkevällä kunnossapi-dolla ja kehittämisellä.

Kuljetusten tehokkuus ja toimintavarmuus paranee

Yritykset tarvitsevat tehokkaita ja toimintavarmoja tavara- ja henkilökuljetuksia, sillä ne tuke-vat merkittävästi yritysten kansainvälistä ja kotimaista toiminta- ja kilpailukykyä. Liikennever-kon mahdollistamat tehokkaat ja toimintavarmat kuljetukset alentavat yritysten logistiikka-kustannuksia ja tätä kautta luovat niille paremmat edellytykset pärjätä kansainvälisessä kilpai-lussa. Tehokas ja toimintavarma liikenneverkko on myös omiaan vähentämään liikenteen ai-heuttamia päästöjä.

Koska globaalissa liiketoiminnassa kuljetusten täsmällisyys ja luotettavuus on kilpailun perus-edellytys, edellyttää se hyvää liikenneverkon kuntoa ja kattavuutta. Koska Suomessa liikenne-verkon kattavuus ja kapasiteetti on tällä hetkellä pääosin hyvässä mallissa, liikennejärjestel-mäsuunnitelman keskeisenä alkuvaiheen tavoitteena tulisi olla tie-, rata- ja vesiväyläverkon korjausvelan vähentäminen kestävälle tasolle. Erityisesti liikennemääriltään merkittävien pää-väylien (runkoverkon) kunto tulee pystyä varmistamaan, mutta myös elinkeinoelämälle tär-keistä alemman tason liikenneväylistä on pyrittävä huolehtimaan.

Liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellinen tehokkuus paranee

Koska seuraavien 10-20 vuoden aikana Suomen taloudellista asemaa heikentää muun muassa väestön ikääntymisestä johtuvat kustannuspaineet, niin valtion talouden turvaamiseksi ylipää-tään kaikkien valtion hankkeiden tulee olla yhteiskunnallisesti tehokkaita ja järkeviä, niin myös liikenneverkon kehittämisen ja ylläpidon. Liikennejärjestelmään tehtävät toimenpiteet ovat yhteiskuntataloudellisesti kannattavia, jos toimenpiteillä saatavat hyödyt ovat suuremmat kuin niiden aiheuttama kustannusten lisäys.

Pelkkä yhteiskuntataloudellinen tarkastelu ei ole riittävää, vaan sen yhteydessä tulee ottaa myös huomioon tehokkaan ja toimivan liikennejärjestelmän merkitys Suomen kansantalouden kilpailukyvylle sekä liikenneverkon merkitys taloudellisen kasvun moottorina. Kattava, tehokas ja toimintavarma liikenneverkko on Suomen elinkeinoelämälle merkittävä kilpailutekijä, mitä varten liikenneverkon kehittämistä ja kilpailukykyisyyttä tulee jatkuvasti vertailla suhteessa Suomen tärkeimpiin kilpailijamaihin (Ruotsi, Saksa, Hollanti).


Myös muut LVM:n sidosryhmille esittämät tavoiteaihiot ovat merkittäviä, mutta nähdäk-semme ne ovat sisällytettävissä edellä korostettujen tavoiteaihioiden alle. Esimerkiksi tielii-kenteen turvallisuus on ehdottoman tärkeä tavoite, mutta nähdäksemme se on sisällytettä-vissä mukaan tehokkaan ja toimintavarman liikennejärjestelmän suunnittelun reunaehtona.

Minkä tyyppistä vuorovaikutusta ja viestintää toivot valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun aikana?

Valmistelun aikana on tärkeää saada aktivoitua liittojen ja muiden järjestöjen lisäksi suoraan yrityksiä osallistumaan liikennejärjestelmäsuunnitelman laadintaan, jotta varmistetaan elin-keinoelämän suorat näkökulmat ja paikalliset tarpeet liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnan osalta.

Elinkeinoelämää kiinnostaa suuresti se, miten erilaisia liikennehankkeita loppujen lopuksi tul-laan arvioimaan. Aktiivinen ja selkeä viestintä onkin erityisen kiinnostavaa, kun ryhdytään pu-humaan konkretiasta. Silloin nähdään, miten nyt esitelty arviointisuunnitelma toimii käytännössä.

Muita eväitä suunnitelman valmisteluun:

Strateginen ja koko valtakunnan käsittävä pitemmän aikavälin liikennejärjestelmäsuunnitelma on ollut elinkeinoelämän tavoitteena jo useita vuosia. Palta ja SHLL pitävät erinomaisena sitä, että suunnitelma on päätetty tehdä, ja että se on myös saatu sisällytettyä lainsäädäntöön. 12 vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tulee tuomaan liikenne- ja logistiikka-alan toimijoi-den kaipaamaa ennakoitavuutta Suomen liikenneinfran ylläpitoon ja kehittämiseen.

Suunnitelman valmistelun yhteydessä on tärkeää myös linjata, paljonko valtio pyrkii jatkossa pitkäjänteisesti panostamaan Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen rahoi-tukseen. Näin liikennejärjestelmän kestävästä rahoitustasosta ei aina hallituskauden vaihtu-essa jouduta käymään laajempaa poliittista vääntöä.

Edellä mainittuun viitaten Palta ja SHLL haluavatkin muistuttaa, että parlamentaarinen valta-kunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua ohjaava työryhmä on jo ottanut lop-puraportissaan 13.12.2018 asiaan kantaa seuraavasti: ”Rahoituksen osalta valtakunnallisen lii-kennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun lähtökohtana on, että perusväylänpidon rahoi-tusta lisätään vuositasolla pitkäjänteisesti vähintään 300 miljoonaa euroa verrattuna kuluvaa hallituskautta edeltäneeseen keskimääräiseen noin 1 miljardin euron vuosittaiseen perus-väylänpidon määrärahatasoon. Myös kehittämishankkeiden rahoitukseen tarvitaan pitkäjän-teinen ja riittävä rahoitustason nosto, koska investoinneilla on laajoja yhteiskunnallisia vaiku-tuksia. Sopiva kehittämishankkeiden määrärahataso vuotuiselta suuruudeltaan olisi noin mil-jardi euroa vuodessa nykyisen alle 500 miljoonan euron sijaan.” Palta ja SHLL katsovat, että edellä mainitun parlamentaarisen työryhmän linjaus on hyvä lähtökohta liikennejärjestelmä-suunnitelman laadinnalle.

Kunnioittavasti

Tatu Rauhamäki
Johtaja, elinkeinopolitiikka
Palvelualojen työnantajat Palta ry

Petri Laitinen
Toimitusjohtaja
Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry

Lataa lausunto PDF-muodossa tästä.

Tatu Rauhamäki

Johtaja, Elinkeinopolitiikka

Yksikön johtaja

tatu.rauhamaki@palta.fi

Petri Laitinen

Toimialapäällikkö, Elinkeinopolitiikka

Liikenne, logistiikka ja ilmasto

petri.laitinen@palta.fi