Toipuminen koronasta on yhä monilla palvelualoilla pahasti kesken ja elpyminen etenee hitaasti. Työn tuottavuus on kasvanut Suomessa hyvin hitaasti viimeiset vuosikymmenet, ja se on keskeisiä kilpailimataitamme matalampi. Myös työllisyysasteemme pitää pohjoismaisessa vertailussa perää. Kilpailukykyisillä työehtosopimuksilla voimme parantaa pärjäämistämme globaalissa kilpailussa.

Toipuminen pandemiasta on yhä pahasti kesken monilla palvelualoilla

Toipuminen koronapandemiasta on yhä monilla palvelutoimialoilla pahasti kesken. Paltan edustamilla palvelualoilla liikevaihtoa on menetetty korona-aikana yhteensä yli 10 miljardia euroa. Ankarimmin ovat kärsineet liikenne ja logistiikka, matkailualat kuten matkatoimistot ja matkanjärjestäjät, viihde ja virkistys sekä henkilökohtaiset palvelut​.

Toipuminen näillä aloilla tulee olemaan pääosin hyvin hidasta ja sopimusalakohtaiset haasteet suuria. Myös koko talouden osalta nopein nousu on jo ohitettu ja pidemmän aikavälin ennusteet Suomen talouden kasvupotentiaalille ovat vaatimattomia.

Tuottavuuden haasteet varjostavat kasvua

Työn tuottavuus on kasvanut Suomessa hitaasti viimeisten yli kymmenen vuoden aikana. Vielä 1990-luvulla ja aina vuoteen 2007 asti Suomi kuroi tuottavuudessa kiinni kansainvälistä eturintamaa. Sittemmin kehitys on ollut vaisua, ja Suomi on jämähtänyt merkittävästi jälkeen esimerkiksi Ruotsista.

Palkansaajien ostovoima on vahvistunut ja reaaliansiot ovat kasvaneet työn tuottavuutta enemmän. Tämä heikentää suomalaisyritysten kilpailukykyä.

Työllisyys edelleen vaatimattomalla tasolla

Positiivisesta kehityksestä huolimatta Suomi pitää perää työllisyysasteen pohjoismaisessa vertailussa. Suomen väestökehitys ja jyrkkä huoltosuhteen heikkeneminen vain korostavat ongelmia tulevaisuudessa. Yhä useampi työikäinen tulee saada työhön.

Kilpailukykyisillä työmarkkinaratkaisuilla voidaan edistää työllisyyden kasvua, luoda työtä yhä useammalle ja turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus jatkossakin.

Väestörakenteen muutos vaikuttaa laajasti koko yhteiskuntaan. Väestön ikääntyessä lasten ja eläkeläisten määrä suhteessa työikäiseen väestöön kasvaa. Ikäsidonnaiset menot kasvavat vuosittain 400-500 miljoonalla.