Työaikaa pidennettiin 24 tunnilla vuonna 2017 työmarkkinajärjestöjen yhteisellä sopimuksella. Näiden kiky-tuntien avulla kilpailukykyä ja työllisyyttä on saatu parannettua, mutta kustannuskilpailukyvyssämme on edelleen parantamisen varaa.

Suomessa kokoaikaisten työntekijöiden säännöllinen viikkotyöaika 40,2 tuntia on Euroopan kolmanneksi lyhin. Kun säännöllisistä työtunneista vähennetään lomat, arkivapaat ja muut poissaolot, tehdyt viikkotyötunnit, 38,5 tuntia, ovat Suomessa Euroopan toiseksi lyhyimmät Norjan jälkeen.

Paltan edustamilla yksityisillä palvelutoimialoilla (joihin ei kuulu kauppa) sekä säännöllinen että tehty viikkotyöaika on Suomessa lähellä koko talouden keskimääräistä työaikaa. EU:n jäsenmaissa työaika on kuitenkin keskimääräistä pidempi palvelualoilla. Yksityisillä palvelualoilla ilman kauppaa säännöllinen viikkotyöaika on Suomessa lähes 1,5 tuntia lyhyempi ja tehdyt työtunnit jopa yli 2 tuntia lyhyemmät verrattuna EU:n keskiarvoon.

Työajalla on huomattava merkitys työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Suomen kilpailukykyä mitataan yleisesti vertaamalla nimellisten yksikkötyökustannusten suhdetta kilpailijamaihin. Työvoimakustannukset laskevat, kun työaika pitenee sopimuspalkkojen pysyessä ennallaan. Näin kävi myös osana kilpailukykysopimuksen työajan pidentämistä (Etla 12.8.2019: Työaika, työllisyys ja kilpailukyky). Vastaavasti työajan lyhentäminen vähentää työllisyyttä silloin, kun se nostaa työvoimakustannuksia.