Muutosvarauksin


Suomi on palvelutalous – onnistunut liittokierros avainasemassa työllisyyden parantamiseksi

Palveluiden osuus kasvaa kaikkialla kehittyneissä talouksissa. Niistä on tullut globaalin työnjaon tavoitelluimpia osia – ei vähiten palveluiden korkean arvonlisän ja kasvuyritysten suuren osuuden vuoksi. Myös Suomen ja meidän suomalaisten hyvinvoinnista erittäin merkittävä osa syntyy palveluista. Tällä hetkellä palvelujen osuus arvonlisäyksestä on noin 70 prosenttia.

Verkottuneessa taloudessa palvelut luovat myös kasvua kaikille toimialoille. Palveluinnovaatiot ja koko talouden palvelullistuminen, kaikilla toimialoilla, ovat aivan ratkaisevan tärkeitä Suomen tulevaisuudelle.

Suomi elää viennistä” on meille jokaiselle tuttu sanonta, joka pitää edelleen paikkansa. Kuitenkin vientimme rakenne ja erityisesti mahdollisuudet kasvattaa vientiä ovat muuttuneet. Vanha myytti siitä, ettei Suomesta kannata viedä mitään hevosta pienempää, on jo aikaa sitten murrettu. Suuri osa siitä, mitä viemme, on aineetonta.

Palvelujen merkitys Suomen viennin kasvulle onkin aivan keskeinen, sillä uudesta viennistä tällä vuosituhannella yli 60% on syntynyt juuri palveluihin. Palveluita viedään Suomesta nykyisellään ainakin 150 maahan.

Palveluviennin merkitys Suomelle kasvaa koko ajan ja palveluja vievät kaikkien toimialojen kaiken kokoiset yritykset. Palveluviennin osuus Suomen viennistä on jo lähes kolmanneksen luokkaa ja niiden luoma arvonlisä kotimaahan tätäkin korkeampi. Palveluviennissä onkin potentiaalia kasvaa viennin uudeksi kivijalaksi teollisuuden rinnalle.

Olemme, ja tulemme aina olemaan, vientivetoinen talous. On kaikkien etu, mikäli saamme monipuolistettua ja vahvistettua vientimme pohjaa sekä elinkeinoelämän rakennetta. Taloutemme uudistuminen vaatii myös panostuksia tulevaisuuteen. Rinteen hallituksen ohjelman mukaan Suomelle ”laaditaan tiekartta TKI-panostusten nostamiseksi neljään prosenttiin BKT:sta ja Suomen kehittämiseksi maailman parhaaksi innovaatio- ja kokeiluympäristöksi”.

Valitettavasti EU:n budjetissa tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kasvattaminen ei nykytiedon mukaan näytä onnistuvan. Tämä on Suomen kaltaiselle pienelle avotaloudelle valitettavaa ja voimme vain toivoa että jäsenvaltiot havahtuvat korjaamaan tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kasvu-uralle. Joka tapauksessa Suomen tulee keskittyä hyödyntämään erityisesti Horizon-rahoitusta entistä tehokkaammin myös palveluyritysten toimesta.

*                    *                    *

Suomi arvuuttelee nyt enemmän kuin mitään muuta, miten pääsemme laajasti kannatettuun 75 % työllisyysastetavoitteeseen. Aidosti kestävälle pohjalle pääsemme vasta, kun saavutamme muiden Pohjoismaiden työllisyystason. Selvää on, että ilman palvelualoja tavoitetta ei saavuteta. Tällä vuosituhannella yksityisiin palveluihin on syntynyt 300 000 työpaikkaa. Myös avoimista työpaikoista noin 67 % on palveluissa.

Edellisen hallituskauden 140 tuhannesta työpaikasta yli 60 tuhatta syntyi yksityisiin palveluihin. Voikin siis sanoa, että kun työllisyystalkoisiin etsitään vapaaehtoisia, Palta jäsenineen on mukana. Palvelualojen kasvu ja työllistäminen on jatkunut ja tulee jatkumaan suhdanteista huolimatta, kunhan huolehdimme kestävän kasvun edellytyksistä ja uskallamme myös aktiivisesti purkaa esteitä sen tieltä.

Palveluyritysten kasvun esteenä on yhä useammin osaavan työvoiman puute. Teknologinen kehitys muuttaa merkittävästi työtä sekä myös koulutusta. Uskon, että olemme tämän päivän puhujavieraamme Annika Rönni-Sällisen kanssa yhtä mieltä siitä, että osaaminen on ollut ja on jatkossakin Suomen menestyksen kannalta elintärkeää.Työ ei maailmasta lopu, mutta se muuttuu. Kysymys on siitä, mitä työtä Suomessa tulevaisuudessa tehdään. Suomi on maailman huippua niin väestön koulutustasossa kuin teknologisessa kehityksessä. Bulkkia tuottamalla emme pärjää – siksi korkeimman lisäarvon työhön keskittyminen on meille oikea tie.

 

*                    *                    *

Syksyn työmarkkinakierros on lähtenyt käyntiin tapahtumarikkaasti. Yksittäisten neuvottelujen erilaisista tilanteista huolimatta tulisi katse pitää koko ajan suuressa kuvassa: onnistunut liittokierros on avainasemassa työllisyysasteen nostamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi.

Paltan tavoitteena on rakentavasti edistää jokaisessa neuvottelupöydässä joustavuutta ja lisätä jäsentensä mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. Tavoitteenamme ovat vastuulliset työmarkkinasopimukset, jotka edistävät yritysten ja sitä kautta yhteiskunnan kilpailukykyä, kansantalouden kasvua ja työllisyyden paranemista. Vastuunkanto työmarkkinoilla on koko Suomen etu.

Postiin jo viikkoja kohdistunut työtaistelu ja tukilakot laajenivat tänään merkittävästi häiriten Suomen ulkomaankauppaa ja vaikeuttaen satojen tuhansien ihmisten työntekoa ja arkea. Finnairin koneet pysyvät maassa, HSL:n bussit eivät kulje, ja Suomen lipun alla purjehtivien ulkomaanliikenteen alukset jäävät satamiin. Eilen saimme kuulla lukuisia lakkoilmoituksia myös teollisuudesta. Maailmantalouden epävarmuus ja kysynnän heikkeneminen näkyvät jo yritysten arjessa. Selvää on, että lakkoilun hinta kansantaloudelle on kova ja kohtuuton, ja luo entistäkin suurempaa painetta työrauhalainsäädäntömme pikaiselle uudistamiselle.

Toimintaympäristö kehittyy huimaa vauhtia, ja yritykset sekä niiden johto ja työntekijät ovat yhdessä aivan uudenlaisten haasteiden edessä. Tulevaisuudessa lähes jokainen toimiala kohtaa kansainvälisen kilpailun tavalla tai toisella. Myös työ muuttuu ennennäkemättömällä nopeudella. Tämä murros haastaa sekä meitä työnantajia että työntekijöitä ja niitä edustavia liittoja pohtimaan, millaista on tulevaisuuden menestyksekäs ja mielekäs työ. Tässä kehityksessä sekä uudistumis- että kilpailukyvystä huolehtiminen ja toimialakohtaisten työehtosopimusten pitäminen ajan tasalla on kaikkien yhteinen etu.

Varmaa on vain se, että muutos on jo täällä, eikä sen vauhti hidastu