Paltan Puheenvuoro-sarjassa kuullaan kiinnostavien ihmisten näkemyksiä ajankohtaisista aiheista. Joulukuun Puheenvuorossa Eilakaislan toimitusjohtaja Erika Ehrnrooth vertailee Suomen ja Ruotsin lomautusprosesseja työnantajan näkökulmasta.

Herra Svensson tulee koronakriisin keskellä osa-aikaisesti lomautetuksi 40 %, mutta palkkakuitissa tämä näkyy vain 6 % pienentyneenä palkkana. Työarjessa lomauttamisprosessi ei häneen vaikuttanut, sillä yt-neuvotteluita ei yrityksessä käyty.

Samanaikaisesti herra Suomalaisen työmäärä laskee 40 % ja vastaavasti pienenee myös palkkakuitti. Suomalainen joutuu TE-toimiston kanssa paperihommiin ja kuuluu onnekseen ennakoivaan joukkoon, joka pääsee hakemaan työttömyyskassaltaan tukea. Näin ollen hänen kuukausitulonsa nousee 88 % tasolle, tosin takautuvasti. Esimerkinomaisesti 3 691 euron keskipalkalla tämä tekee kuukaudessa pankkitilillä 207 € eron (6,35 %). Koronavuodessa se on jo 1863 €! Mitä ihmettä?

Ruotsissa työntekijän työviikko lyhenee, kuukausitulo ei kuitenkaan romahda

Vastaus on sikäli itsestään selvä, että herra Svensson on ruotsalaisen yrityksen palveluksessa, ja Ruotsin valtio on koronakriisivuoden aikana tukenut mittavasti sekä lomautettuja työntekijöitä että lomauttavia yrityksiä. Suurin ero naapurimaan työvoimapoliittisissa käytännöissä lienee siinä, että Ruotsissa maksetaan lomauttamistuki työnantajalle, joka vuorostaan jatkaa palkanmaksua työntekijälle. Työntekijä säästyy TE-palveluiden ja työttömyyskassojen kanssa tehtävästä työstä. Svenssonin kuukausituloissa lomauttaminen ei juurikaan näy eikä kassavirtaan synny edes väliaikaista tukkoa.

Työnantajan näkökulmasta suoraviivainen prosessi

Malli on kaikin puolin inhimillisempi ja työnantajalle myös suoraviivaisempi. Ruotsalainen yritys sopii keskitetysti henkilöstönsä lomauttamisesta ja asia on työntekijöille ilmoitusluontoinen asia – siis maassa, jossa normaalisti asioista pitää ”stämma av” ja kaikesta sovitaan yhdessä!

Svenssonin palkanmaksu jatkuu normaalisti, samalla palkka- ja taloushallinnon henkilöstö pysyy yrityksessä paremmin työllistettynä. Yllä kuvatussa Ruotsin esimerkissä työnantaja maksaa siis Svenssonille 60 prosentin työstä 94 prosentin edestä palkkaa ja saa valtiolta 30 prosentin tuen. Eli kun työmäärä vähenee 40 %, kuluista kantaa valtio 30 %, työntekijä 6 % ja työnantaja 4 % osuudet. Ruotsalainen yritys joutuu siis maksamaan suomalaiseen verrattuna 4 prosenttiyksikön verran enemmän, mutta säästää aikaa ja rahaa, kun yt-neuvotteluita tarvitse käydä. Koko henkilöstö voi keskittyä työhönsä ja lomautetut säästyvät paperisodalta, stressiltä sekä mahdolliselta tilapäiseltä taloudelliselta ahdingolta, sillä palkka juoksee miltei samankokoisena kuusta toiseen.

Valtion näkökulmasta tämä tarkoittaa Ruotsissa sitä, ettei TE-keskuksessa eikä tietenkään kassoissakaan syntynyt yllättävää ruuhkaa. Kansalaisten ostovoima ja kuluttamiskyky on säilynyt koko ajan tasaisena. Itse ajattelen, että yt-neuvotteluiden poisjääminen näkyy myös henkilöstön ja yritysten tuottavuudessa sekä toki tyytyväisyydessä ja motivaatiossa. Kolmipäiväisen työviikon tekee huilanneena varsinaisella teholla – varsinkin kun parista lomautuspäivästä on saanut palkkaan verrattavissa olevaa tukea!

Mitä tapahtuu vuonna 2021, kun koronan vaikutukset jatkuvat?

Suomessa päivärahaprosessi jatkuu ja toinen hakukierros yritysten kustannustuille päätettiin avata, mutta työmarkkinajärjestöjen yhdessä sovittu lyhennetty lomauttamisprosessi päättyy. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yrityksessä lomautuksella haettavat säästötoimenpiteet näkyvätkin vasta 1,5 kuukauden päästä, kun ne poikkeusaikana olivat saatavissa jo 15 päivän jälkeen.

Ruotsissa kaikki jatkuu ennallaan. Ruotsin valtio on jo marraskuussa ilmoittanut tukevansa kansalaisiaan ja yrityksiään ensi kesään saakka. Valtion tukiosuus putoaa tosin nykyisestä 75 prosentista huhtikuusta lähtien 50 prosenttiin, sillä yrityksiä patistetaan päättämään lomautuksiaan. Kustannustukeamme vastaavaa Omställningsstöd-hakuja on takana jo kaksi, ja seuraavat ovat Ruotsin hallituksen työpöydällä. Lisäksi Ruotsin valtio tarjoaa tammikuusta lähtien kouluttamistukea nk. kompetenssikehityksen muodossa kaikille yrityksen lomautettuna oleville työntekijöille. Ruotsin valtion tuista vastaava virasto Tillväxtverket kertoo heidän näkevän tärkeänä, että yritykset vahvistavat tulevaisuuden mahdollisuuksia pärjätä, kun markkinat taas vetävät.

Voisimmeko ehkä naapurista mallia ottamalla varmistaa tulevaisuuden kilpailukykymme entistä paremmin?

Suomessa on puhuttu julkisuudessa paljon tuottavuudesta ja siitä, kuinka laahaamme naapurimaihin nähden perässä. Se, että yritykset pääsevät kehittämään lomautettujen työntekijöidensä osaamista valtion tuilla, kuulostaa omissa korvissani resilientiltä ratkaisulta. Se on merkki siitä, että Ruotsin valtio synkimpänäkin lokakautena innostaa yrityksiä ponnistelemaan ja satsaamaan siihen, että markkinaosuudet voidaan ottaa haltuun siinä vaiheessa, kun ne ovat taas jaossa.

Suomessa meillä on mennyt taloudessa toistaiseksi verrattain hyvin pandemian aikana. Kehittämisen varaa on aina ja lomauttamisprosessimme on läpi tämän vuoden ollut kaikille osapuolille raskas ja kuluttava – voisimmeko ehkä naapurista mallia ottamalla varmistaa tulevaisuuden kilpailukykymme entistä paremmin?

Kirjoittaja on Eilakaislan toimitusjohtaja. Twitter: @ErikaEhrnrooth