Rahoitusalalla tartutaan jälleen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden haasteisiin

Suomalainen rahoitusala jatkaa työntekijöiden ja työnantajien yhteistä työtä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseksi. Jo useamman vuoden jatkunut työmarkkinaosapuolten yhteistyö työelämän kehittämiseksi on Euroopan tasolla harvinaista. Viime talven työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin yhteistyön jatkosta Hyvinvoiva finanssiala -hankkeen pohjalta.

Asiakastarpeiden muutokset, digitalisaatio, robotiikka, tekoäly ja sääntely muokkaavat rahoitusalan työtä ja työyhteisöjä voimakkaasti. Tästä syystä rahoitusalan työehtosopimusosapuolet sopivat yhteistyön jatkamisesta. Yhteistyössä ovat mukana kaikki rahoitusalan sopimusosapuolet.

Isojen teknologisten murrosten ja tehostamistoimenpiteiden lisäksi rahoitusalan työtä muokkaa työaikojen muuttuminen. Työehtosopimusneuvotteluissa päädyttiin ratkaisuun, jonka mukaan jatkossa sekä lauantai- että sunnuntaityö ovat alalla mahdollisia.

–  Kyse on merkittävästä työehtojen muutoksesta, jolla on varmasti isot vaikutukset myös työhyvinvointiin työpaikoilla. Siksi onkin hienoa, että liittojen yhteistyössä henkilöstön hyvinvointiin liittyvät teemat korostuvat, toteaa finanssisektorin johtaja Antti Hakala Ammattiliitto Prosta.

Yhteistyötä finanssialan työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi on tehty vuodesta 2013 alkaen. Liittojen tärkeänä roolina on kannustaa yrityksissä työnantajien edustajia ja työntekijöitä jatkamaan yhteistyötä. Hyvä konkreettinen esimerkki yritystason yhteistyöstä on Nordean, Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistyössä toteuttama tutkimushanke työhyvinvoinnin, verkostojen ja tuottavuuden yhteydestä.

– Tutkimuksessa selvitetään työhyvinvoinnin yhteyttä henkilöstön työn tuottavuuteen ja asiakkaiden tyytyväisyyteen. Se on mahdollistanut monipuolisen keskustelun henkilöstön hyvinvoinnin osatekijöistä, tunnistettavista kuormitustekijöistä sekä siitä, miten henkilöstön työhyvinvointia, työtyytyväisyyttä ja tuloksellisuutta on mahdollista jatkossa yhdessä tukea. Tutkimus antaa pohjaa konkreettisille kehittämistoimille, kertoo Ammattiliitto Nousun toiminnanjohtaja Minna Ahtiainen.

Jo vuosia sitten aloitettu Hyvinvoiva finanssiala -yhteistyö on hyvä esimerkki toimialavuoropuhelusta.

– Asiakastarpeiden, liiketoiminnan ja työn muutokset vaativat uudenlaisia toimintatapoja ja osaamista niin työyhteisöiltä kuin yksittäisiltä työntekijöiltä. Haluamme olla mukana tukemassa henkilöstöä ja alan työpaikkoja tässä muutoksessa. Se edellyttää aitoa vuoropuhelua ja yhteistä näkemystä tulevaisuudesta, sanoo YTN:n finanssialan vastuuasiamies Riikka Sipilä.

Ensimmäisenä käytännön toimenpiteenä liitot selvittävät, mitä työelämätaitoja rahoitusalalla tarvitaan lähitulevaisuudessa.

– Osaava henkilöstö on tulevaisuuden finanssialan menestyksen kannalta erittäin tärkeää. Työelämän muuttuessa yhä kiivaampaan tahtiin tarvitaan jatkuvaa kehittymistä ja oppimista. Elinikäinen oppiminen on meidän kaikkien yhteinen tavoite työhyvinvoinnin ja tuottavuuden varmistamiseksi, toteaa johtava asiantuntija Tarja Kallonen Finanssiala ry:stä.

Toisena käytännön tavoitteena on laatia yrityksissä käytävää vuoropuhelua tukeva työkalu, jota voidaan hyödyntää osana työpaikan normaalia yhteistoimintaa. Työkalua kehitettäessä liitot hyödyntävät jo olemassa olevia tutkimustietoja ja yrityskohtaisia käytäntöjä.

– Työkalun tarkoituksena on saada Hyvinvoiva finanssiala -hanke näkymään myös työpaikkojen arjen yhteistoiminnassa. Sillä voitaisiin tukea työpaikkatason keskusteluja alan murroksesta ja asiakkaiden tarpeista, sekä niiden vaikutuksista yrityksen toimintaan ja työntekijöiden työtehtäviin. Se voisi toimia myös hyvänä välineenä lisätä osapuolten välistä ymmärrystä ja luottamusta, toteaa Paltan työmarkkinapäällikkö Minna Etu-Seppälä.

Lisätietoja:

Finanssiala ry: johtava asiantuntija Tarja Kallonen, p. 020 793 4261
Palvelualojen työnantajat PALTA ry: työmarkkinapäällikkö Minna Etu-Seppälä, p. 040 778 0182
Ammattiliitto Pro ry: johtaja Antti Hakala, p. 040 553 7413
Ammattiliitto Nousu ry: toiminnanjohtaja Minna Ahtiainen, p. 050 387 7030
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry: vastuuasiamies Riikka Sipilä, p. 0400 458 226

Lisää aiheesta

Sanoista tekoihin

Tänään, perjantaina 18. tammikuuta, on viimeinen varsinainen työpäiväni Paltan viestintäjohtajana. Olo on vähintäänkin ristiriitainen. Jätän merkityksellisen ja ammatillisesti palkitsevan työn ja erinomaisen työyhteisön hypätäkseni työelämän syvään päähän, startup-yrittäjäksi. Päätökseni on yllättänyt, mutta itse asiassa tämä on seurausta Paltan tavoitteiden eteen työskentelemisestä.

Poliittiset työtaistelut kohtuuttomia

Palvelualojen työnantajat Palta vastaanotti tänään työtaisteluilmoitukset Palvelualojen ammattiliitto PAM:lta, Teollisuusliitolta ja Sähköliitolta. Ilmoitukset koskevat alasta riippuen joko työnseisausta tai ylityökieltoa. Jo aiemmin eräät muut ammattiliitot ovat ilmoittaneet poliittisista työrauhahäiriöistä Paltan sopimusaloilla. Palta pitää tilannetta valitettavana ja kohtuuttomana. 

Työaikalakiesitys pettymys, ei vastaa käytännön työelämän tarpeisiin

Palvelualojen työnantajat Palta ry, Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry sekä Kaupan liitto ry ovat pettyneitä työaikalakiehdotuksen sisältöön ja pitävät tärkeänä, että esitystä muutettaisiin edunkuntakäsittelyssä vähintään siten, että nykylain mukaiset mahdollisuudet työajan järjestämiseen säilyisivät.

Finanssiala Paltan työmarkkinajäseneksi

Finanssiala ry (FA) ja Palvelualojen työnantajat Palta ovat päättäneet tiivistää vuonna 2015 alkanutta työmarkkinayhteistyötään. Vuoden 2019 alusta FA ja sen jäsenet liittyvät jäseniksi Paltaan työmarkkinatoiminnan osalta. Alkava työmarkkinajäsenyys tarkoittaa, että Palta hoitaa jatkossakin FA:n jäsenyritysten työmarkkinaedunvalvonnan. Ratkaisu ei vaikuta FA:n asemaan Elinkeinoelämän Keskusliitossa EK:ssa.

Mukana murroksessa: Työnantajat ja työntekijät visioivat yhdessä ICT-alan työ...

Palta ja Ammattiliitto Pro jatkavat tänä syksynä ICT-alan työn tulevaisuus -hanketta.  Hankkeesta sovittiin ensimmäisen kerran vuoden 2016 työehtosopimusneuvotteluissa. Viime vuoden neuvotteluissa sovittiin hankkeen jatkamisesta. Hankkeella pyritään edistämään ICT-alan yritysten tuottavuutta, kilpailukykyä ja työhyvinvointia sekä uuden liiketoiminnan kehittämistä ja siihen liittyvää työpaikkojen syntymistä.