EK on teettänyt konsulttiyhtiö Deloittella selvityksen, jossa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen aiheuttamia liiketoimintavaikutuksia ja riskejä vuoteen 2050 mennessä. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen skenaariotyö, joka on tehty elinkeinoelämän keskeisten toimialojen näkökulmasta puhtaasti yritystoiminnan muutoksiin keskittyen. Yhdeksän eri toimialan näkökulmat huomioiden tunnistettiin todennäköisiä ilmiöitä ja riskejä, joihin suomalaisten yritysten kannattaa varautua. 

Selvityksessä tarkasteltiin vuotta 2050 erilaisten skenaarioiden avulla (1,5 ja 4 asteen lämpenemispolut sekä erilaiset kauppapoliittiset kehityskulut). Analyysi osoitti, että ilmastonmuutoksen fyysiset vaikutukset (sääolot, ympäristömuutokset) aiheuttavat yrityksille vuoteen 2050 mennessä huomattavia muutoksia raaka-aineiden saatavuudessa, logistiikkareiteissä ja tuotannon sijoittumisessa. Sen rinnalla on varauduttava ilmastonmuutoksesta johtuviin epäsuoriin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin muutoksiin, jotka vaikuttavat eri toimialojen kannattavuuteen, investointien rahoitettavuuteen, väestön muuttoliikkeisiin ja osaajien saatavuuteen. 

Palvelusektorin merkitys Suomen kansantaloudelle on suuri  yksityisten palvelujen osuus Suomen kokonaistuotannosta on tällä hetkellä 42 prosenttia.  

 Selvityksen mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät palvelualalla pääosin välillisesti: globaalit fyysiset ja yhteiskunnalliset vaikutukset näkyvät suhdanteissa ja siten ostovoimassa, joka voi vaikuttaa suoraan palveluiden kysyntäänPaltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki toteaa 

Skenaariotyössä palvelualojen osalta korostuikin erityisesti kunkin skenaarion tuoma yleinen taloussuhdanne sekä kauppapolitiikan suunta.  

Palveluvienti kasvaa, kiertotalous etenee 

Palvelusektori on perinteisesti ollut suojassa maailmankaupalta, mikä on mahdollistanut vahvojen koti- ja lähimarkkinoihin pohjaavien yritysten synnyn. Vuoteen 2050 mennessä digitalisaation kehitys kuitenkin osaltaan edistää yhä useampien palvelujen vientiä ja tuontia. Toisaalta myös suomalaisten palvelujen vienti ulkomaille helpottuu. 

 Palveluvienti on lähes nelinkertaistunut 2000-luvulla: jo noin kolmannes Suomen bruttoviennin arvosta tulee palveluista. Suomen viennin kasvusta 2000-luvulla noin kaksi kolmasosaa on tullut palveluista, Rauhamäki sanoo.  

Kiertotalouteen liittyvien palveluiden kysyntä kasvaa todennäköisesti kaikissa skenaarioissa, kun raaka-aineiden hinnat nousevat tai kun kuluttamisesta halutaan kehittää vähähiilistä.  

Tutustu raporttiin ja sen tiivistelmään tarkemmin EK:n sivuilla.