Koronakriisi on iskenyt etenkin palvelualoille, mutta palvelualat ovat myös avainroolissa, kun yhteiskuntaa jälleenrakennetaan kriisin jälkeen. Palta korostaa, että elvytystoimissa on huomioitava nykyistä paremmin yhteiskunnan rakennemuutos palvelutaloudeksi.

– Koronakriisistä toivuttaessa etenkin digitaalisten palveluiden kysyntä tulee nousemaan, kun etänä toteutettavat ratkaisut yleistyvät ja jäävät käyttöön. Digipalvelut eivät myöskään ole herkkiä tuotantoketjujen häiriöille, joten ne kestävät paremmin erilaisia kriisejä, sanoo elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki Paltasta.

Myös Vihriälän selvitysryhmän raportin mukaan digitaaliset palvelut ja ohjelmistoalustat ovat tulevaisuuden suuria kasvualoja, mikä tarjoaa suomalaiselle osaamiselle tärkeitä hyödyntämismahdollisuuksia.

– Palveluviennissä on kaikki ainekset Suomen seuraavaksi menestystarinaksi koronakriisistä toivuttaessa. Globaalit alustat kuten Apple, Netflix ja Facebook sekä erilaiset B2B-alustat luovat uusia markkinoita, ja palveluita voidaan kaupata suoraan näille alustoille. Hälyttävää kuitenkin on, että olemme kilpailijamaita kuten Ruotsia jäljessä uuden teknologian hyödyntämisessä sekä tutkimukseen ja kehittämiseen investoimisessa. Ilman panostuksia palvelutalouteen ja innovaatioihin jäämme kilpailijoista jälkeen, Rauhamäki lisää.

”Palveluviennissä on kaikki ainekset Suomen seuraavaksi menestystarinaksi koronakriisistä toivuttaessa. Globaalit alustat kuten Apple, Netflix ja Facebook sekä erilaiset B2B-alustat luovat uusia markkinoita, ja palveluita voidaan kaupata suoraan näille alustoille.”

Suomen palveluvienti on kasvanut jopa 53 prosenttia vuosien 2010–2018 aikana, ja eniten Suomesta viedään juuri tietojenkäsittelypalveluita kuten ohjelmistoja ja digipalveluita. Osuus kattaa yhteensä 37 prosenttia palveluiden ulkomaankaupasta. Yksityiset palvelut ilman kauppaa tuottavat 43 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja palveluvienti oli 13 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019.

Suomen bruttoviennin arvosta noin kolmannes tulee palveluviennistä eli siitä, kun suomalaisyritys saa ulkomailta maksun myymästään aineettomasta tuotteesta. Myös maailmalla palvelukauppa kasvaa perinteistä tavarakauppaa nopeammin, ja teollisuusyrityksetkin tuottavat enenevissä määrin palveluita.

Tuottavuuden kasvu nostettava jälleenrakennuksessa ykköseksi

Suomen kansantalouden suurin ongelma on kilpailijamaita alempi työn tuottavuus, varoittaa OECD. Paltan mukaan koronanjälkeisessä elvytyksessä ja jälleenrakennuksessa varoja on kohdennettava erityisesti toimenpiteisiin, jotka tukevat tuottavuuden kasvua eli innovaatioita, teknologian tehokasta käyttöönottoa, digitaalisten palveluiden vientiä, kilpailua ja kansainvälistymistä.

Suomen kansantalouden suurin ongelma on kilpailijamaita alempi työn tuottavuus, varoittaa OECD.

Esimerkiksi Ruotsissa saadaan yhdeksässä päivässä aikaiseksi sama tuotanto kuin Suomessa kymmenessä. Ruotsissa työn tuottavuuden kasvu on syntynyt etenkin korkean lisäarvon asiantuntijapalveluissa, selviää työ- ja elinkenoministeriön tänä vuonna julkaisemasta raportista.

– Rakennemuutosta palveluihin on vauhditettava. Yritystukia tulee uskaltaa uudistaa ja leikata rakennemuutosta hidastavista tuista kuten fossiilisten polttoaineiden tuista ja palkkatuista. Ennen kaikkea tarvitaan tutkimukseen perustuvia sekä ennustettavia tuottavuuden kasvua tukevia muutoksia, Rauhamäki sanoo.

Palvelualojen viiden kohdan koronaelvytyspaketti:

Jälleenrakennusohjelman tavoitteena tulee olla työn tuottavuuden nostaminen ja rakennemuutoksen vauhdittaminen palvelutaloudeksi. Näin monipuolistetaan Suomen elinkeinorakennetta ja vauhditetaan talouskasvua kestävästi. Politiikan on tuettava investointeja erityisesti henkisiin omaisuustuotteisiin ja digitalisaatioon.

1. Luodaan palveluvientiohjelma viennin suuntaamiseksi valtioiden lisäksi myös globaaleille B2B- ja B2C-alustoille. Ohjataan viennin edistämisen työkalujen painopistettä palveluvientiin.

2. Perustetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa vauhdittava ohjelma Business Finlandille tuottavuuden parantamiseksi ja elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi.

3. Säädetään verokannustin, jolla yritykset saavat lisävähennyksiä, kun ne tekevät ICT-investointeja tai kehittävät digitaalisia palveluita.

4. Perutaan oppivelvollisuusiän nosto. Ohjataan säästyneet resurssit jatkuvaan oppimiseen ja työllisyyden edistämiseen.

5. Vähennetään elinkeinotukia, jotka jarruttavat rakennemuutosta ja tuottavuuden kasvua.

Katso kaikki toimenpide-ehdotukset täältä.

Lisätiedot:

Tatu Rauhamäki

Johtaja, Elinkeinopolitiikka