Kehysriihen tärkeimmät päätökset koskevat työllisyyttä, osaamista ja digikehityksen vauhdittamista

Suomi pärjää vain panostamalla osaamiseen ja uutta luovaan. Työvoiman saatavuudesta ja osaamisen vanhenemisesta ei saa tulla kasvun ja uudistumisen este. Kehysriihessä tulisi panostaa elinikäiseen oppimiseen sekä lisätoimiin työllisyysasteen nostamiseksi ja digi-kehityksen vauhdittamiseksi.

Talouskasvu tarvitsee lisää työvoimaa ja hyvinvointiyhteiskunta lisää veronmaksajia. Sen vuoksi työllisyysasteen nostamiseen tulee tarttua entistä voimakkaammin. Työvoiman saatavuudesta ja osaamisen vanhenemisesta ei saa tulla kasvun ja uudistumisen este. Seuraavalla hallituskaudella pitää tavoitteeksi asettaa 75 prosentin työllisyys eli käytännössä saada 180 000 työllistä lisää.

– Hallituksen työllisyystavoitteen lähestymisestä sopii iloita, mutta maali karkaa. Rakennetyöttömyyden puolittaminen on ainoa kotimainen keino työvoiman lisäämiseksi ja työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. Työn tekemisen oltava aina kannattavin vaihtoehto. Kannustinloukkujen purkamisen lisäksi työn verotusta on kevennettävä. Lisäksi työperäisen maahanmuuton prosessia täytyy edelleenkin nopeuttaa, viranomaisyhteistyötä tiivistää ja työperäisen maahanmuuton harkinnanvaraisuus poistaa, Paltan johtaja Riitta Varpe sanoo.

Korkeakoulut tukemaan elinikäistä oppimista

Muuttuvassa työelämässä kaikki tarvitsevat osaamisensa jatkuvaa päivittämistä.  Menossa olevissa koulutuspoliittisissa uudistuksissa aivan liian vähälle huomiolle on jäänyt korkeakoulujen ja yliopistojen rooli elinikäisen oppimisen tukemisessa. Tällä hetkellä tarjonta on pääsääntöisesti tutkintoon johtavia ja pitkiä ohjelmia.

– Työtehtävien muuttuvat osaamistarpeet tulisi ratkaista ennakoivasti. Koulutus on aina työttömyyttä kannattavampi vaihtoehto. Elinikäisen oppimisen tueksi tarvitaan joka koulutusasteella uudenlaista nopeaa, ketterää ja työelämälähtöistä koulutusta, joka mahdollistaa osaamisen päivittämisen nykyistä huomattavasti ripeämmin. Tavoitteeksi tulisi asettaa uusi osaaminen haltuun 100 päivässä. Panostukset täydentävään koulutukseen näkyisivät vielä tämän nousukauden aikana, Varpe sanoo.

– Korkeakoulujen rahoituskehyksen totaalinen avaaminen lyhyellä aikataululla on mahdotonta, minkä vuoksi jonkinlainen lisärahoitus olisi perusteltua. Myös nykyiset, käytössä olevat rahoitusinstrumentit ja toimintatavat tulisi arvioida tämän päivän tarpeista lähtien, esimerkiksi työvoimapoliittisen koulutuksen, aikuiskoulutustuen tai vuorotteluvapaajärjestelmän yhteensä noin 500 miljoonan euron resurssit, toteaa Varpe.

Suomi takaisin innovaatioiden ja korkean arvonlisän polulle

Tällä hallituskaudella tutkimus, kehittämis- ja innovaatiopanostukset ovat pudonneet alle kolmen prosentin. Riskinä on, että putoamme muiden maiden kehityksen kelkasta. Vertailumaaksi eivät enää riitä EU-maat, sillä kehittyvistä maista on muodostunut merkittävä haastaja myös korkean lisäarvon palveluille.

– Suomi on saatava uudestaan innovaatioiden, osaamisen ja korkean lisäarvon polulle. Tavoitteeksi tulee asettaa 4/50 eli 4 prosenttia BKT:stä suunnataan tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja 50 prosenttia ikäluokasta saa korkeakoulutason peruskoulutuksen. Lisäpanostuksia tarvitaan erityisesti korkean lisäarvon palvelujen, tuottavuuden ja palveluviennin edistämiseksi. Suunnan muutoksen tulisi näkyä jo tulevassa kehysriihessä. Harmillista, että parlamentaarinen yritystukityöryhmä ei saanut ratkaisua kasvurahoituksen uudistamiseen, Varpe jatkaa.

Kestävä kasvu perustuu digitalisaatioon

Sipilän hallituksen kannatettavana tavoitteena on saattaa Suomi tekoälyn ja digi-kehityksen ykkösmaaksi. Se kuitenkin vaatii toimialaneutraalia politiikkaa ja strategisia päätöksiä digitaloutta tukevan infrastruktuurin luomiseksi.  Konkreettisia välittömiä keinoja olisivat esimerkiksi Ruotsin mallin mukaisesti pienten, alle 5 MW palvelinkeskusten sähköveron alentaminen samalle tasolle kuin suurilla datakeskuksilla, digituotteiden ja palvelujen arvonlisäveron saattaminen samalle tasolle vastaavien fyysisten tuotteiden kanssa sekä tulevien 3,5 GHz:n taajuushuutokauppojen toteuttaminen siten, että ne vahvistavat parhaalla mahdollisella tavalla ja valtakunnallisesti korkean siirtokapasiteetin ja nopeiden 5G-verkkojen käyttöönottoa.

– Digitalisaatiokehitys on Suomelle suuri mahdollisuus eikä vain hetkellinen rahoituskeino, minkä vuoksi Suomen pitää olla edelläkävijä ja aktiivinen kotimaan politiikan lisäksi myös EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden, digiveron ja taajuuspolitiikan linjauksia tehtäessä. Nyt on aika toimia, Varpe painottaa.

Digikehitystä voidaan vauhdittaa merkittävästi jo tämän kevään kehysriihessä muun muassa asettamalla julkisen sektorin digitalisaatiolle kaikkia osapuolia sitovat tavoitteet ja kannusteet sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä. Kehitystyössä tulisi soveltaa markkinaehtoisia ratkaisuja.

Lisätiedot:
johtaja Riitta Varpe, Palta, p. 040 534 5353

Paltan kehysriihitavoitteet 2018

 

Palta on palvelualoja edustava elinkeino- ja työmarkkinajärjestö ja EK:n toiseksi suurin jäsenliitto. Paltalla on 1 900 jäsentä, jotka toimivat logistiikan, informaation ja viestinnän, huollon ja kunnossapidon, yritys- ja asiantuntijapalvelujen, hallinnon ja tukipalvelujen sekä viihteen ja virkistyksen toimialoilla. Palta vastaa myös finanssialan työmarkkinatoiminnasta.

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Kasvun hidastuminen yllättää yritykset

Talouden ennustaminen näyttää vaikeammalta kuin pitkään aikaan. Suomessa yritysten kasvu on vielä vahvaa, mutta näkymät ovat heikentyneet selvästi. Palvelualan yritysten kasvu ja työllistäminen ovat jatkuneet kesän jälkeen ripeänä. Arvioimme, että palvelujen kasvu jatkuu myös matalasuhdanteessa. Suomalaisten palvelujen vienti vetää jopa yli kansainvälisen kysyntäpotentiaalin.

PALTA ry budjettiriihestä: Hallituksen panostukset osaamiseen ja tulevaisuude...

Budjettiriihessä esiin nostetut, vielä tämän vuoden puolella lisäbudjetilla kohdistettavat panostukset jatkuvan oppimisen toteuttamiseen ovat hyvä alku. Toivottavaa olisi kuitenkin, että jatkuvan oppimisen reformiin suunnattaisiin tulevina vuosina lisää resursseja, joilla luotaisiin alustaa uudenlaiseen työelämälähtöiseen osaamisen kehittämiseen työurien aikana. Osaajapulaa on havaittavissa kaikilla palvelutoimialoilla.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.

PALTA ry VM:n budjettiesityksestä: Osaavasta työvoimasta ja infrasta huolehdi...

Palta kannustaa hallitusta edelleen löytämään tulevassa budjettiriihessä keinoja työpaikkojen ja työvoiman kohtaannon parantamiseksi. Suunnitellut panostukset liikenneinfran kehittämiseen ovat askelia oikeaan suuntaan, sillä ne edistävät yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Myös digi-infran kilpailukykyyn tulisi kiinnittää huomiota.