Kehysriihen työllisyystoimet askel oikeaan suuntaan

Palta on tyytyväinen, että hallitus suuntaa lisätoimia työllisyysasteen nostamiseen ja työvoiman osaamisen päivittämiseen.

Työllisyysasteen nostaminen on Suomen ykkösasia. Sen vuoksi kaikki mahdolliset keinot tarvitaan käyttöön, jotta työvoiman saatavuudesta ei muodostu kasvun este. Kohtaanto-ongelman ja rakennetyöttömyyden purkaminen ovat työvoimapolitiikan tärkein haaste.

– Työttömien koulutusmahdollisuuksien lisääminen on hyvä alku. 54 miljoonan euron lisäpanostus työvoiman osaamisen kehittämiseen sekä yritysten koulutustarpeisiin aloilla, joilla on jo pulaa osaajista ja jotka ovat keskeisiä kasvun kannalta, on tervetullut asia. Nyt päätettyjen rahoituspanostusten lisäksi olisi syytä tarkastella myös olemassa olevien työllisyysinstrumenttien, kuten aikuiskoulutuksen, työvoimapoliittisen koulutuksen ja vuorotteluvapaan vaikuttavuutta ja mahdollista uudelleen suuntaamista, johtaja Riitta Varpe kommentoi hallituksen työllisyystoimia.

– Yrittäjämuotoinen työ ja yksinyrittäminen lisääntyvät. Kaikki toimet, jotka kannustavat mikroyritysten kasvua kuten pienten yritysten työllistämiskynnyksen madaltaminen, ovat hyviä ja kannatettavia. Työllisyyden näkökulmasta on silti harmillista, että hallitus jätti työn verotuksen keventämisen ja työperäisen maahanmuuton esteiden purkamisen pois keinovalikoimasta, Varpe jatkaa.

Kasvun tukemisen suhteen Palta odotti selkeämpiä toimia digitalisaation ja toimialaneutraalin politiikan edistämisessä. Suomi on saatava uudestaan innovaatioiden, osaamisen ja korkean lisäarvon polulle. Jo nykyisen hallituksen pitäisi asettaa tavoitteeksi innovaatiopanosten kasvattamisen samalle tasolle vertailumaiden kanssa.

– Lisäpanostukset maakunnallisten digitalisaatiohankkeiden kehittämiseksi ovat kannatettavia. Maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvän digimuutosohjelman rahoitukseen varattu noin 98 miljoonaa euroa on oikean suuntaista kehitystä. Nopean käyttöönoton ja jatkuvan kehityksen turvaamiseksi näissä maakunnallisissa digihankkeissa pitää hyödyntää yksityistä palvelutarjontaa ja jo olemassa olevia ratkaisuja, Varpe sanoo.

Lisätiedot:
johtaja Riitta Varpe, Palta, p. 040 534 5353

Palta on palvelualoja edustava elinkeino- ja työmarkkinajärjestö ja EK:n toiseksi suurin jäsenliitto. Paltalla on 1 900 jäsentä, jotka toimivat logistiikan, informaation ja viestinnän, huollon ja kunnossapidon, yritys- ja asiantuntijapalvelujen, hallinnon ja tukipalvelujen sekä viihteen ja virkistyksen toimialoilla. Palta vastaa myös finanssialan työmarkkinatoiminnasta.

Lisää aiheesta

Paltan ekonomistit: Kasvun hidastuminen yllättää yritykset

Talouden ennustaminen näyttää vaikeammalta kuin pitkään aikaan. Suomessa yritysten kasvu on vielä vahvaa, mutta näkymät ovat heikentyneet selvästi. Palvelualan yritysten kasvu ja työllistäminen ovat jatkuneet kesän jälkeen ripeänä. Arvioimme, että palvelujen kasvu jatkuu myös matalasuhdanteessa. Suomalaisten palvelujen vienti vetää jopa yli kansainvälisen kysyntäpotentiaalin.

Poliittiset työtaistelut kohtuuttomia

Palvelualojen työnantajat Palta vastaanotti tänään työtaisteluilmoitukset Palvelualojen ammattiliitto PAM:lta, Teollisuusliitolta ja Sähköliitolta. Ilmoitukset koskevat alasta riippuen joko työnseisausta tai ylityökieltoa. Jo aiemmin eräät muut ammattiliitot ovat ilmoittaneet poliittisista työrauhahäiriöistä Paltan sopimusaloilla. Palta pitää tilannetta valitettavana ja kohtuuttomana. 

Työaikalakiesitys pettymys, ei vastaa käytännön työelämän tarpeisiin

Palvelualojen työnantajat Palta ry, Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry sekä Kaupan liitto ry ovat pettyneitä työaikalakiehdotuksen sisältöön ja pitävät tärkeänä, että esitystä muutettaisiin edunkuntakäsittelyssä vähintään siten, että nykylain mukaiset mahdollisuudet työajan järjestämiseen säilyisivät.

PALTA ry budjettiriihestä: Hallituksen panostukset osaamiseen ja tulevaisuude...

Budjettiriihessä esiin nostetut, vielä tämän vuoden puolella lisäbudjetilla kohdistettavat panostukset jatkuvan oppimisen toteuttamiseen ovat hyvä alku. Toivottavaa olisi kuitenkin, että jatkuvan oppimisen reformiin suunnattaisiin tulevina vuosina lisää resursseja, joilla luotaisiin alustaa uudenlaiseen työelämälähtöiseen osaamisen kehittämiseen työurien aikana. Osaajapulaa on havaittavissa kaikilla palvelutoimialoilla.

Paltan ekonomistit: Hallituksella on käyttämätön kortti taskussaan

Yksityisen palvelualan kevään liikevaihtokehitys oli pettymys. Myynnin ja henkilöstön määrän kasvu jatkuu kuitenkin ripeänä. Paltan tuoreen digitutkimuksen mukaan yritysten digipanostuksilla on suora yhteys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Koko Suomea vaivaava pula osaajista hidastaa myös digiyritysten kasvua. Suomen hidastuvalla talouskasvulla on kovat rajoitteet. Hallitus voi kuitenkin päätöksillään edistää tuottavuutta ja talouskasvua panostamalla osaamiseen.

Digitaloudesta kasvua 2018 -tutkimus: Asiakaskokemuksen merkitys on ymmärretty

Digitalisaation ratkaiseva merkitys ymmärretään palveluyrityksissä entistä laajemmin. Viidennes palveluyrityksistä kokee olevansa alansa digikehityksen eturintamassa. Lisäksi kolmannes seuraa ja pyrkii hyödyntämään kehitystä. Yrityksen kasvu kytkeytyy tulosten perusteella vahvasti digitaalisuuden hyödyntämiseen ja kansainvälistymiseen.