Palvelualojen työnantajat Paltan tuoreen koronakyselyn mukaan riski konkurssiin tai yritystoiminnan lopettamiseen yli kaksinkertaistuu palveluyrityksissä, jos toinen aalto ja rajoitustoimet pahenevat kevään tasolle. Silloin toiminnan jatkuminen on vaarassa peräti joka neljännessä kyselyyn vastanneessa palveluyrityksessä.

Palveluyrityksistä joka kymmenes on vaarassa ajautua konkurssiin tai yritystoiminnan lopettamiseen seuraavien kolmen kuukauden sisällä, selviää Paltan tuoreesta koronakyselystä. Mikäli toinen aalto pahenee ja rajoitustoimet tiukkenevat kevättä vastaavalle tasolle, osuus nousee jopa neljännekseen vastaajayrityksistä. Yli puolet vastaajista myös arvioi, että yrityksen liikevaihto saavuttaa kriisiä edeltävän tason aikaisintaan ensi vuonna.

“Palveluyritysten kriisinkesto on heikentynyt kriisin pitkittyessä. Kevättä vastaavaan toiseen aaltoon ei yksinkertaisesti ole varaa.”

– Palveluyritysten kriisinkesto on heikentynyt kriisin pitkittyessä. Kevättä vastaavaan toiseen aaltoon ei yksinkertaisesti ole varaa. Yritykset eivät kestä voimakkaita rajoitustoimia ja poikkeustilaa enää kauaa. Suurin konkurssiriski on pk-yrityksissä: henkilöliikenteessä, matkailupalveluissa, henkilökohtaisissa palveluissa kuten hiusalalla, viihteessä ja virkistyspalveluissa mutta myös esimerkiksi arkkitehtitoimistoissa, kommentoi Paltan pääekonomisti Martti Pykäri.

Yksityiset palvelualat työllistävät Suomessa yli miljoona ihmistä. Palveluyritysten laajamittaisilla konkursseilla olisi dramaattinen vaikutus työllisyysasteeseen, Pykäri varoittaa.

Yritykset kaipaavat selkeitä viranomaisohjeistuksia ja mahdollisuutta nopeaan testaukseen

Yritykset odottavat päättäjiltä ja viranomaisilta etenkin selkeitä ohjeita sekä mahdollisuutta nopeaan koronatestaukseen. Selkeitä ohjeistuksia oman yritystoiminnan turvaamisen kannalta piti erittäin tai jokseenkin tärkeänä 93 prosenttia vastaajista, ja mahdollisuutta nopeaan testaukseen 88 prosenttia. Omista varautumistoimenpiteistään tärkeimpinä vastaajayritykset pitivät puhtaanapitoa ja hygieniasta huolehtimista sekä etätöiden tekemistä.

– Kyselyn tulokset osoittavat selvästi, että päätösten ennakoitavuus ja ohjeistusten selkeys ovat yrityksille elintärkeitä. Yritystoiminnan edellytykset on saatava turvallisiksi tässä uudessa tilanteessa, Pykäri painottaa.

“Rahdin kuljetuksessa ja työmatkustuksessa on päästävä sujuvampaan arkeen ja huolehdittava myös siitä, ettei Suomelle merkittävä matkailuelinkeino kärsi pysyvästi.”

– Esimerkiksi matkailussa rajoituksemme ovat jo nyt tiukimpien joukossa Euroopassa. Turvallisuustoimenpiteitä kuten testausta ja jäljitystä on tehostettava siten, ettei totaalirajoituksia tarvita. Rahdin kuljetuksessa ja työmatkustuksessa on päästävä sujuvampaan arkeen ja huolehdittava myös siitä, ettei Suomelle merkittävä matkailuelinkeino kärsi pysyvästi. Toimiva logistiikka ja mahdollisuudet kasvokkaisiin kohtaamisiin kansainvälisesti ovat vientimme kilpailukyvyn edellytys.

Ulkomaiset matkailijat tuovat Suomeen suoria tuloja yli kolme miljardia euroa vuodessa, mutta tänä vuonna matkailu on romahtanut. Heinäkuussa Suomen lentokentillä matkusti noin 90 prosenttia vähemmän ihmisiä kuin vuotta aikaisemmin. Myös majoitusliikkeiden yöpymisiä oli heinäkuussa lähes neljännes vuodentakaista vähemmän, eli kotimaisten matkailijoiden määrä ei riittänyt kompensoimaan ulkomaisten matkailijoiden puuttumista. Matkailu- ja kuljetuspalvelut muodostavat Suomen viennistä lähes kymmenesosan. Suurin osa tuloista syntyy syys- ja talvisesongin aikana.

Paltan koronakyselyyn vastasi 169 Paltan jäsenyrityksen toimitusjohtajaa. Yritykset työllistävät yhteensä yli 40 000 ihmistä. Vastaajia oli kaikilta Paltan edustamilta palvelutoimialoilta: logistiikasta, yritys- ja asiantuntijapalveluista, teknisistä palveluista, viihde- ja virkistyspalveluista, hallinto- ja tukipalveluista, informaatio- ja viestintäpalveluista sekä muista palveluista. Kysely lähetettiin kaikkien Paltan jäsenyritysten toimitusjohtajille. Vastausaika oli 20.-25. elokuuta.

Liite: Paltan neljännen koronakyselyn tulokset.

Lisätiedot:

Martti Pykäri

Pääekonomisti

KTM