Palveluiden merkitys ja markkinat kasvavat kaikkialla maailmassa. Talous palveluvaltaistuu. Tätä kehitystä vauhdittaa niin globalisaatio, digitalisaatio kuin kaupungistuminenkin.

Palveluviennissä* on aidosti potentiaalia kasvaa Suomen viennin uudeksi tukijalaksi. Palta julkisti omat hallitusohjelmatavoitteensa 15.11. pidetyssä syyskokouksessa. Ne on rakennettu tukemaan tavoitettamme kaksinkertaistaa palveluvienti vuoteen 2025 mennessä.

Merkittävä osa suomalaisesta hyvinvoinnista syntyy palveluista. Tarvitsemme palveluita niiden korkean arvonlisän vuoksi. Kasvuyritykset tulevat palvelualoilta. Palvelut ovat globaalin työnjaon tavoiteltuja osia. Ja mikä tärkeintä -verkottuneessa taloudessa kilpailukykyiset palvelut luovat kasvua kaikille toimialoille.

Palvelualoilla on töitä nyt ja tulevaisuudessa. Jo nyt noin 85 % suomalaisista työskentelee palvelutehtävissä. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää palvelujen kasvun esteiden poistamista. Palta antaa palvelulupauksen tulevalle hallitukselle: Palvelualojen työllistäminen ja kasvu jatkuu yli suhdanteiden, kunhan huolehdimme niiden edellytyksistä.

Palta on tunnistanut kolme keskeistä tekijää hallitusohjelmavaikuttamisensa kärjiksi, joilla palveluita ja palveluvientiä edistetään seuraavalla hallituskaudella:

  1. Toteutetaan toimialaneutraalia politiikkaa, joka kohtelee kaikkia yrityksiä tasapuolisesti
  2. Varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus ja vahvistetaan jatkuvan oppimista
  3. Panostetaan liikenne- ja digi-infraan

Näiden lisäksi Palta haluaa nostaa työmarkkinoidemme kilpailukykyisyyden ykköskriteeriksi niiden kehittämisessä.

Siirtyminen toimialaneutraaliin politiikkaan

Toimialaneutraalilla politiikalla haemme yhtäläisiä edellytyksiä eri liiketoiminnan muodoille. Se tarkoittaa etenkin verotuksen ja sääntelyn tasapainottamista niin, ettei yhtä tai tiettyjä toimialoja suosita toisten kustannuksella.

Liiketoimintaympäristömme on valtavan ja vaikeasti hahmottuvan murroksen keskellä. Digitalisaatio liitännäisilmiöineen luo uusia liiketoiminnan malleja, joita nykyinen valtion elinkeinopolitiikka eikä säädökset ole osanneet huomioida.

Toimialojen väliset rajat hälvenevät kovaa vauhtia, ja yritysten kasvun tukeminen edellyttää tasavertaista elinkeinopolitiikkaa. Toimialaneutraalisuus on keskeinen tekijä mahdollisimman hedelmällisen toimintaympäristön luomiselle digitaaliselle liiketoiminnalle. Se tarkoittaa, että kaikille yrityksille annetaan tasavertaiset kasvun ja työllistämisen mahdollisuudet toimialasta riippumatta.

Osaavan työvoiman saatavuus kuntoon

Toiseksi kärkiteemaksi Palta on nostanut osaavan työvoiman saatavuuden ja jatkuvan oppimisen. Suomen talous on aina kasvanut tuottavuuden ja innovatiivisen tekemisen ansiosta. Pärjäämme jatkossakin vain panostamalla osaamiseen ja uutta luovaan.

Osaamishaaste on ajankohtainen jo nyt. EK:n viimeisimmän suhdannebarometrin mukaan palvelualan yrityksistä lähes joka kolmannella oli rekrytointivaikeuksia. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus oli aikaisemmasta katsauksesta edelleen vaikeutunut. Se oli myös merkittävin kasvun este.

Paltan näkemyksen mukaan mm. korkeakouluille tulee luoda kannustimia elinikäistä oppimista tukevan koulutuksen lisäämiseksi. Samoin työvoimapolitiikka ja aikuiskoulutus tulee muuttaa tukemaan jatkuvaa oppimista. Lisäksi katsomme, että kasvavaan työvoimapulaan tulee vastata luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta ja maahanmuuton prosesseja nopeuttamalla.

Digi- ja liikenneinfraan panostuksia

Kolmantena kärkiteemana olemme nostaneet liikenne- ja digi-infraan panostamisen. Kaikki yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia liikenne- ja digi-infrasta.

Suomen korkeatasoinen digi-infra on aivan keskeinen tekijä palvelutalouden kehitykselle ja palveluviennille. Kiitos aikaisempien, tulevaisuuteen katsovien päätösten, Suomi on edelläkävijä tietoliikennepolitiikassa. Tätä edelläkävijyyttä tulee jatkaa. Nopea tietoverkko on kasvavan digitaalisen liiketoiminnan ehdoton edellytys.

Palta katsoo, että 5G:n nopea käyttöönotto tulee turvata ja varmistaa siihen liittyvien investointien syntyminen. Lisäksi on syytä keventää laajakaistan rakentamiseen liittyvää lupamenettelyä ja sääntelyä.

Perinteisemmän infran eli tie-, rata- ja vesiväyläverkkoon kohdistuu tällä hetkellä noin 2,5 mrd. euron korjausvelka. Tämä on mielestämme huomattava uhka tulevaisuuden menestystyritysten synnylle toimialasta riippumatta. Palta tukeekin vahvasti parlamentaarisen työryhmän näkemystä niin perusväylänpidon rahoituksen kuin liikenneväylien investointirahoituksen nostamisesta.

Työmarkkinoiden kilpailukyky ykköskriteeriksi

Edellä esiteltyjen kolmen hallitusohjelmavaikuttamisen kärjen lisäksi Palta haluaa nostaa työmarkkinapuolella kilpailukykyisyyden ykköskriteeriksi.

Suomen työmarkkinoiden tilanne tulee analysoida perusteellisesti suhteessa kilpailijamaihimme. Huomiota on syytä kiinnittää erityisesti työlainsäädäntöön, erilaisiin jäykkyyksiin ja muihin kilpailukyvyn kannalta keskeisiin tekijöihin. Vertailulla saisimme esiin kilpailukykymme kannalta keskeiset työmarkkinoiden kehittämiskohteet.

Tarkemmin kaikista hallitusohjelmatavoitteistamme voit lukea täältä: Paltan hallitusohjelmatavoitteet kokonaisuudessaan.

 

Syysseminaarin (15.11.) paneelikeskustelussa Paltan hallitusohjelmatavoitteita olivat grillaamassa kansanedustajat Elina Lepomäki (kok.), Antti Kurvinen (kesk.) ja Ville Skinnari (Sd).
Moderaattoreina Paltan viestintäjohtaja Ulla Rask ja elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki.

 

* Palveluvienti on aineetonta korkean arvonlisän vientiä ja se on n. 30 % Suomen bruttoviennistä. Palveluviennissä on 72 % kotimaista arvonlisää, kun tavaraviennissä on 56 %. Palveluvientiä syntyy, kun suomalaisyritys saa ulkomailta maksun myymästään aineettomasta tuotteesta. Kyse on ulkomaankaupasta. Rahaa siirtyy yli rajojen, mutta kaupan kohteena ei ole tavara vaan palvelu. 2000-luvulla palveluvienti on lähes nelinkertaistunut ja Suomen viennin kasvusta 68 prosenttia on ollut palveluvientiä.

Tatu Rauhamäki

Johtaja, elinkeinopolitiikka