Korona on aiheuttanut isot menetykset palveluyrityksille Suomessa. Yhteensä Palvelualojen työnantajat Paltan edustamat palvelualat ovat menettäneet korona-aikana yli 10 miljardia euroa liikevaihtoa. Lisäksi vuodesta 2015 jatkunut palveluyritysten määrän kasvu pysähtyi koronapandemian alettua kuin seinään, selviää Paltan tuoreesta Palvelubarometrista.
Yhteensä yli 16 000 palveluyritystä on lopettanut toimintansa korona-aikana, ja uusia yrityksiä on perustettu palvelualoille aiempaa vähemmän. Pandemian alkua seuranneen vuoden aikana palvelualoille perustettiin tuhat uutta yritystä vähemmän kuin edeltävänä vuotena. Lopettaneiden yritysten määrä kasvoi 2000:lla edellisvuoteen verrattuna.
Konkursseja on nähty silti palvelualoilla vähemmän kuin pelättiin, ja viime vuonna myös uusien yritysten määrä lähti palautumaan entiselle uralle.
– On huojentavaa, että uusia yrityksiä on alettu taas perustaa, sillä uusilla yrityksillä on tärkeä rooli kasvun ja työpaikkojen luomisessa. Toimintaympäristön epävarmuus on kuitenkin edelleen merkittävä ongelma. Konkurssien ja yritystoiminnan lopetusten määrä tulee rajoitustoimien vuoksi väistämättä kasvamaan alkuvuoden aikana, erityisesti jos tukitoimet eivät ole riittäviä, Paltan pääekonomisti Martti Pykäri sanoo.
Paltan mukaan onkin varmistettava, että parhaillaan valmisteltava kuudes kustannustukikierros on riittävän laaja-alainen ja kattava, jotta muutoin elinkelpoisten yritysten konkurssiriski ei viranomaistoimien vuoksi kasva kohtuuttomasti.
Työllisyys kasvanut eniten asiantuntijapalveluissa
Suomessa työllisyysasteen trendi on noussut pandemiaa edeltävälle tasolle, mutta työllisyyskehitys on ollut hyvin eritahtista eri aloilla. Esimerkiksi liikenteessä ja logistiikassa työllisiä oli viime vuoden lopulla edelleen yhteensä 13 000 vähemmän kuin ennen koronaa matkailualan ja henkilöliikenteen vaikean tilanteen vuoksi.
Yhteensä työllisiä oli Suomessa viime vuoden lopulla 49 000 enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Palvelualoilla työllisiä oli 28 000 enemmän.
Työvoimaa on siirtynyt aloilta toisille. Paltan mukaan yritykset ja työntekijät tarvitsevat näkymän kriisin yli myös työpaikkojen palautumisen kannalta, jotta pandemiasta kärsineiltä aloilta ei katoa työpaikkoja lopullisesti.
– Työllisyyden toipuminen on ollut yllättävän nopeaa, mitä selittää myös työvoiman siirtyminen aloilta toisille. Työllisyys on kasvanut erityisesti asiantuntijapalveluissa, jotka työllistävät nyt 30 000 työntekijää enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Yksinään tämä kasvu nostaa työllisyysastetta jo lähes prosentilla. Alalla kärsitäänkin jo ankarasta osaajapulasta, Pykäri kertoo.
– Myös uusia yrityksiä on syntynyt eniten informaatio- ja viestintäpalveluihin sekä yritys- ja asiantuntijapalveluihin, kuten liikkeenjohdon konsultointiin ja erilaisiin insinööripalveluihin. Kehitys myötäilee pandemian vaikutuksia yleisemminkin. Nämä ovat aloja, jotka eivät ole juuri suoraan kärsineet esimerkiksi rajoitustoimista, Pykäri kommentoi.
Yhteensä Suomessa toimii lähes 190 000 palveluyritystä, mikä on noin kaksi kolmesta kaikista Suomen yrityksistä. Keskimäärin palveluyritysten määrä on kasvanut viime vuosina 20 000:lla vuosittain. Valtaosa palveluyrityksistä toimii pk-sektorilla. Yksityiset palvelut työllistävät yli miljoona ihmistä Suomessa.
Paltan Palvelubarometri
Paltan Palvelubarometri kokoaa yhteen yksityisten palvelualojen tilannekatsauksen muun muassa palveluyritysten määrästä ja sen kehityksestä, alojen työlllisten tiedoista ja palveluiden ulkomaankaupan keskeisistä luvuista.
Lataa PalvelubarometriLisätiedot:
Martti Pykäri, pääekonomisti, Palvelualojen työnantajat Palta
puh. 044 363 9353, martti.pykari@palta.fi
