Koronaepidemia on aiheuttanut monille palvelualan yrityksille vakavan kriisitilanteen, joka jatkuu edelleen. Tilanteen nopeaa parantumista ei toistaiseksi ole näköpiirissä. Siksi Palta tulee esittämään työehtosopimusten avaamista koronakriisistä pahiten kärsineillä toimialoilla.  

Koronaepidemia on aiheuttanut monille palvelualan yrityksille vakavan kriisitilanteen, joka jatkuu edelleen. Tilanteen nopeaa parantumista ei toistaiseksi ole näköpiirissä. Tästä syystä Palvelualojen työnantajat Palta tulee esittämään työehtosopimusten avaamista koronakriisistä pahiten kärsineillä toimialoilla.

– Työehtosopimusten kustannustaso lyötiin harmittavasti kiinni juuri ennen koronakurimusta. Jo silloin ratkaisut olivat kalliita. Nyt niiden toteuttaminen on monille aloille mahdotonta. Pahiten kärsineillä aloilla on saatava työehtosopimuksiin nopeasti muutoksia, jotka säästävät yritysten kuluja nyt ja tulevassa toipumisvaiheessa, Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto sanoo.

Paltan jäsenyrityksiltään saaman palautteen mukaan merkittävin tarve työehtosopimusten avaamiselle on liikenteen ja logistiikan aloilla, kuten matkatoimistoissa, rautatiealalla ja laivaliikenteessä. Lentoliikenteessä ja siihen kytkeytyvillä aloilla muutoksia on jo neuvoteltu ja neuvotellaan edelleen sekä liittojen välillä että paikallisesti yritystasolla.

– Kyseisillä aloilla tilanne on vaikea sekä yritysten että työntekijöiden osalta. Henkilöstöä on lomautettu paljon, koska koronakriisi on vienyt sekä asiakkaat että liikevaihdon. Kun koronaepidemia joskus tulevaisuudessa saadaan hallintaan, tulee alan yritysten toipuminen kestämään pitkään.

Sopimusten avaamistarvetta harkitaan myös muilla aloilla, kuten arkkitehtisuunnittelualalla sekä erilaisissa vapaa-ajan palveluissa.

Kolme polkua – yksi ratkaisu ei sovi kaikkiin tapauksiin

Aarton mukaan tilanteet vaihtelevat eri aloilla ja yrityskohtaisesti. Tämän vuoksi myös ratkaisumalleja työehtosopimusten sopeuttamiseksi tarvitaan useita. Käytännössä päävaihtoehtoja on kolme eli varsinaiset liittojen väliset muutosneuvottelut, sopimuksissa oleviin kriisilausekkeisiin perustuvat neuvottelut sekä koronatilanteen huomioivat paikalliset palkkaratkaisut niillä aloilla, joilla on sovittu paikallisten palkkaratkaisujen ensisijaisuudesta meneillään olevalla sopimuskaudella.

Kriisilausekkeen sisältäviä sopimuksia Paltalla on 33 kappaletta. Paikallisen palkkaratkaisun ensisijaisuudesta on sovittu 15 sopimuksessa. Näissä sopimuksissa niin kutsutun yleisen linjan mukainen korotustaso on ainoastaan perälautana.

Varsinaisia työehtosopimusneuvotteluita käydään myös parhaillaan. Keväällä 2021 päättyy kahdeksan sopimuksen voimassaolo. Näillä aloilla koronan vaikutukset voidaan huomioida viimeistään uusissa sopimusratkaisuissa. Tähän ryhmään kuuluvat mm. huolinta-alan toimihenkilöiden ja lennonjohtajien työehtosopimukset.

– Koska sopimukset ovat voimassa, edellyttävät muutokset sitä, että niistä sovitaan neuvottelukumppaniemme kanssa. Toivomme, että myöhemmin tehtäviin virallisiin neuvotteluesityksiin suhtaudutaan rakentavasti. Pelissä on yritysten toiminnan jatkuvuuden ja työpaikkojen turvaamisen lisäksi koko työmarkkinajärjestelmän uskottavuus. Mikäli sen puitteissa ei pystyttäisi reagoimaan edes koronakriisin tapaiseen shokkiin, lisääntyy tyytymättömyys nykyjärjestelmän toimimattomuutta kohtaan entisestään, Tuomas Aarto jatkaa.

200 päivän sääntö uhkaa monen yrityksen toimintaa

Yrityksille koronakriisi ei ole ainoa haaste, vaan myös ns. 200 päivän sääntö luo pilviä horisonttiin.

Työsopimuslain mukaan työnantajan on maksettava työntekijälle irtisanomisajan palkka tilanteessa, jossa työntekijä irtisanoutuu lomautuksen kestettyä yhtäjaksoisesti vähintään 200 päivää.

Jos toistaiseksi voimassaoleva lomautus on alkanut maaliskuussa, alkaa lomauttamisen 200 päivän sääntö olla ajankohtainen.

– Useiden palveluyritysten taloustilanne on niin heikko, ettei niillä ole varaa maksaa edes irtisanomisajan palkkoja. 200 päivän säännön mahdollinen realisoituminen on iso riski toiminnan jatkuvuudelle. Tilannetta voitaisiin helpottaa esimerkiksi poistamalla sääntö kokonaan tai pidentämällä sitä merkittävästi 200 päivästä, Aarto toteaa.

Alvin alentamisella apua palvelualojen ahdinkoon

Myös tilapäinen arvonlisäveron alennus toisi apua palvelualojen hätään. Elinkeinoelämän keskusliitto EK esitti aiemmin tällä viikolla 10 prosentin ALV-kannan alentamista 5 prosenttiin sekä ravintoloiden ALV:in laskua 14 prosentista myös 5 prosenttiin tilapäisesti vuodeksi 2021.

Tilapäinen ALV-alennus kohdistuisi koronasta vaikeimmin kärsineille aloille, kuten ravintola- ja ateriapalveluihin, henkilökuljetuksiin, majoituspalveluihin sekä virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalveluihin.

Palta näkee esityksen tarpeellisena, ja toivoo, että maan hallitus valmistelee tarvittavat lainsäädäntömuutokset pikaisesti.


Lisätiedot:

Tuomas Aarto

Toimitusjohtaja,

VT