Palvelualojen työnantajat Paltan mukaan budjettiriihessä on tehtävä päätöksiä, jotka edistävät yhteiskunnan digitalisaatiota, työn tuottavuuden kasvua ja palveluiden vientiä.

– Ilman palvelualoja koronakriisistä toipuminen ei ole mahdollista. Budjettiriihessä on tehtävä kestävää kasvua tukevia päätöksiä, jotka vauhdittavat Suomen rakennemuutosta palvelutaloudeksi. Näitä ovat panostukset digitalisaatioon, osaamiseen ja korkean arvonlisän palveluvientiin, Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki sanoo.

Rauhamäen mukaan palveluiden vientiä edistävät toimet puuttuvat valtiovarainministeriön budjettiesityksestä lähes kokonaan. Palta vaatii, että budjettiriihessä tilanne korjataan ja resursseja ohjataan palveluviennin edistämiseen, jotta Suomen vientirakenne monipuolistuu ja viennin suhdanneherkkyys pienenee.

Budjettiriihessä on tehtävä kestävää kasvua tukevia päätöksiä, jotka vauhdittavat Suomen rakennemuutosta palvelutaloudeksi. Näitä ovat panostukset digitalisaatioon, osaamiseen ja korkean arvonlisän palveluvientiin.

Palveluiden vienti kattaa kolmanneksen Suomen bruttoviennistä. Etlan tänä vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan vuosina 2010‒2018 Suomen palveluvienti kasvoi peräti 53 prosenttia.

– Palvelukauppa on kasvanut maailmalla perinteistä tavarakauppaa nopeammin jo yli vuosikymmenen ajan. Vauhti ei hidastu, vaan päinvastoin, ja tässä kasvussa myös Suomen on oltava mukana. Koko vientimme volyymin kasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana on tullut palveluista. Palveluyritysten lisäksi myös monet teollisuusyritykset tuottavat ja vievät yhä enemmän palveluita, ja rajanveto palveluiden ja teollisuuden välillä on hälventynyt, Paltan pääekonomisti Martti Pykäri kertoo.

Paltan mukaan yrityksiä tulee myös kannustaa tuotekehitykseen ja etenkin digitalisaatiota edistäviin innovaatioihin, jotka parantavat työn tuottavuutta ja luovat uusia työpaikkoja. OECD:n mukaan Suomen kansantalouden suurin ongelma on kilpailijamaita alempi työn tuottavuus. Valtiovarainministeriön ehdottama TKI-verokannustin tulee ulottaa koskemaan myös investointeja digitaalisten palveluiden ja työkalujen kehittämiseen, Palta esittää.

Yksityiset palvelut ilman kauppaa työllistävät yli miljoona ihmistä Suomessa, mikä on yli puolet koko yksityisestä sektorista. Yksityiset palvelut ovat 2000-luvulla luoneet Suomeen yli 380 000 uutta työpaikkaa.

– Mikäli työvoimavaltaisen palvelusektorin toimintaedellytyksiä ei paranneta, jää työllisyystavoite vain haaveeksi. Menestyvä palvelutalous tarvitsee osaavaa työvoimaa, palvelut huomioivaa vientipolitiikkaa ja investointeja tutkimukseen, kehitykseen ja digitalisaatioon, Rauhamäki summaa.

Paltan viestit budjettiriiheen: kasvua digitaalisuudesta, viennistä ja osaamistason nostosta

  1. Kannustetaan yrityksiä tuottavuutta kasvattaviin, digitaalisuutta vauhdittaviin investointeihin. Laajennetaan valtiovarainministeriön budjettiesityksessä ehdotettu tutkimusyhteistyön lisäverovähennys koskemaan myös ICT-investointeja ja digitaalisten palveluiden kehittämistä.
  2. Luodaan palveluvientiohjelma viennin suuntaamiseksi globaaleille B2B- ja B2C-alustoille kuten Netflix, Apple ja Google. Ohjataan viennin edistämisen työkalujen painopistettä palveluvientiin ja siten monipuolistetaan Suomen vientirakennetta ja vähennetään viennin suhdanneherkkyyttä.
  3. Lisätään resursseja jatkuvaan oppimiseen ja työllisyyden edistämiseen. Perutaan kallis oppivelvollisuusiän nosto ja toisen asteen maksuttomuus. Suunnataan varatut panostukset digitaalisten oppimisympäristöjen ja työkalujen kehittämiseen, joustavampien muunto- ja täydennyskoulutusten järjestämiseen sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukeen peruskoulussa.

Liite: Palvelualojen viestit budjettiriiheen 

 

Lisätiedot:

 

Tatu Rauhamäki

Johtaja, Elinkeinopolitiikka

Martti Pykäri

Pääekonomisti

KTM