Palvelukaupan potentiaalin täysi hyödyntäminen edellyttää WTO:n mukaan entistä tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä palvelukaupan esteiden purkamiseksi. Palvelut tuottavat lähes puolet koko kansainvälisen palvelu- ja tavarakaupan arvonlisästä. Suomessa noin kolmannes bruttoviennin arvosta tulee palveluista. Potentiaalia on merkittävästi enempään.

Palveluiden rooli maailmankaupassa on kasvanut voimakkaasti: vuosina 2005–2017 palvelukauppa on kasvanut perinteistä tavarakauppaa nopeammin, keskimäärin 5,4 prosenttia vuodessa. Palvelukaupan kokonaisarvo oli 11,8 biljoonaa euroa vuonna 2017 ja palvelut tuottavat lähes puolet koko kansainvälisen palvelu- ja tavarakaupan arvonlisästä. Tiedot käyvät ilmi Maailman kauppajärjestö WTO:n loppuvuonna 2019 julkaisemasta World Trade Report 2019: The future of services trade -raportista.

Aiemmin kansainvälistä kauppaa on hallinnut tavarakauppa. Viime vuosikymmeninä palveluista on tullut maailmantalouden selkäranka ja kansainvälisen kaupan dynaamisin osa.

Kasvun arvioidaan jatkuvan. WTO:n mukaan palveluiden osuus maailmankaupasta voi kasvaa 50 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Palvelukaupan potentiaalin täysi hyödyntäminen edellyttää kuitenkin entistä tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä palvelukaupan esteiden purkamiseksi.

– Kasvun mahdollisuudet Euroopassa liittyvät suurelta osin palveluihin, erityisesti digitaalisiin palveluihin. Siksi on tärkeää, että EU:n sisämarkkinoita kehitetään myös palveluiden osalta.

Palveluiden taloudellinen merkitys kasvaa voimakkaasti myös Suomessa. Jo noin kolmannes Suomen bruttoviennin arvosta tulee palveluista. Viime vuosien kehityksellä Suomen palveluviennin arvo ylittäisi tavara­viennin arvon laskennallisesti vuonna 2033.

– 2000-luvulla palveluvienti on lähes nelinkertaistunut ja Suomen viennin kasvusta 60 prosenttia on ollut palveluvientiä. Kotimaisella arvonlisäyksellä mitattuna palveluiden ulkomaankaupan merkitys on vieläkin suurempi. Palveluviennissä onkin potentiaalia viennin uudeksi kivijalaksi Suomessa, Pykäri toteaa.

Megatrendit luovat uudenlaista palvelukauppaa, digitalisaatio alentaa kustannuksia

WTO:n mukaan palvelukauppa kehittyy nopeasti myös jatkossa. Erityisesti neljä trendiä vaikuttaa tulevaisuuden palvelukauppaan: digitaaliset teknologiat, demografiset muutokset, tulojen kasvu ja ilmastonmuutos. Nämä trendit saavat aikaan uudentyyppistä palvelukauppaa ja vaikuttavat myös palveluiden kysyntään. Digitalisaation uskotaan alentavan palvelukaupan kustannuksia entisestään, sillä se mahdollistaa aiemmin kasvokkain tapaamista edellyttäneiden palveluiden toimittamisen digitaalisessa muodossa.

– Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat siihen, millaisille palveluille tulevaisuudessa on kysyntää. Oman vaikutuksensa kokonaisuuteen tuovat ilmastonmuutos ja kuluttajien kasvava tietoisuus ympäristöasioista. Vaikutukset vaihtelevat eri palvelutoimialoilla, Martti Pykäri arvioi. Esimerkiksi ympäristöpalveluiden markkinoiden odotetaan kasvavan merkittävästi tulevaisuudessa ja vastaavasti matkailu- ja kuljetusaloilla yritysten täytyy mukautua muutoksiin.

– Maailmanlaajuisessa palvelukaupassa pääpaino on vielä kehittyneillä markkinoilla. Kehittyvissä maissakin palveluiden osuus kasvaa kuitenkin koko ajan. Kiinnostava havainto on, että kehittyvissä maissa palvelukauppaan keskittyvät mikro- ja pk-yritykset aloittavat viennin keskimäärin kaksi vuotta aiemmin kuin vastaavat teolliset yritykset, Paltan Pykäri toteaa.

World Trade Report on vuotuinen julkaisu, jonka tavoitteena on syventää ymmärrystä kaupan suuntauksista, kauppapolitiikan kysymyksistä ja monenvälisestä kauppajärjestelmästä.

Koko raporttiin pääset täältä.

Lisätiedot:

Martti Pykäri

Pääekonomisti

KTM