ICT-alan työn tulevaisuus -hankkeessa toteutettu osaamiskysely kertoo, että osaamisen päivittämiseen suhtaudutaan ICT-alan työpaikoilla myönteisesti. Uutta osaamista hankitaan usein vertaisoppimisen kautta oman organisaation sisällä. Tulevaisuuden työelämätaitoina pidetään uuden oppimista, kykyä sopeutua muutokseen sekä itsensä johtamista ja vuorovaikutustaitoja.

Palta ja Ammattiliitto Pro toteuttivat syksyllä 2018 tulevaisuuden osaamistarpeita koskevan kyselyn osana ICT-alan työn tulevaisuus -hanketta.  Hanke käynnistyi vuonna 2017. Hankkeella pyritään edistämään ICT-alan yritysten tuottavuutta, kilpailukykyä ja työhyvinvointia sekä uuden liiketoiminnan kehittämistä ja siihen liittyvää työpaikkojen syntymistä.

Työn murros haastaa ICT-alan yrityksiä ja koettelee organisaation ja toimihenkilön osaamisen rajoja.  Yksi hankkeen tavoitteista on ollut yhteisen tilannekuvan muodostaminen siitä, miten muutosvoimat näkyvät työpaikoilla ja mitä toimia tarvitaan muutoksen hallitsemiseksi. Nyt toteutettu kysely antaa tärkeää tietoa ICT-alan osaamistarpeista ja osaamisen kehittämiseen liittyvistä keinoista ja panostuksista.

Kyselyyn vastasi 307 toimihenkilöä ja 27 työnantajan edustajaa ICT- alan yrityksistä. Vastaajista pääosa työskenteli alan isoissa yrityksissä. Valtaosa vastaajista (toimihenkilöistä yli 75 % ja työnantajista yli 55 %) oli työskennellyt alalla yli 10 vuotta. Vastaajista lähes yhtä paljon oli naisia ja miehiä.

Valtaosa toimihenkilöistä tunnistaa osaamistarpeet ja uskoo omaan osaamiseensa

Toimihenkilöitä pyydettiin arvioimaan erilaisia osaamiseen liittyviä väittämiä. Väittämät liittyvät muun muassa osaamisen jatkuvaan päivittämiseen, uuden teknologian hyödyntämiseen, hiljaisen tiedon siirtämiseen, toimintaympäristön haasteiden ymmärtämiseen, omien kehittämistarpeiden tunnistamiseen ja uuden oppimiseen.

Vastaajat suhtautuivat pääosin myönteisesti osaamisen kehittämiseen ja uuden oppimiseen (90 %). Yli 70 % vastaajista ilmoitti tunnistavansa omat kehittämistarpeensa ja osaamiskapeikkonsa. Vastauksissa oli selvä sukupuoliero: naiset vastasivat tunnistavansa useammin kehittämistarpeensa kuin miehet. Miehet taas kertoivat tunnistavansa potentiaaliset ongelmatilanteet ja ratkaisevansa ne useammin kuin naiset. Nuoremmat vastaajat (alle 45-vuotiaat) kokivat olevansa hyviä oppimaan ja omaksumaan uusia asioita useammin kuin ikääntyneemmät. Nuorten vastaajien usko oman osaamisen kantamiseen työelämän murroksessa ja työtehtävien muuttuessa oli vankempi kuin ikääntyneempien. Vastaajat olivat myös vahvasti sitä mieltä, että uuden oppiminen lisää työmotivaatiota.

Kuva: mitä mieltä olet seuraavista väittämistä (toimihenkilöt)  

 

 

Eniten opitaan vertaisoppimisen tai työkaverin avulla

Vastaajia pyydettiin arvioimaan erilaisten oppimistapojen käyttöä ja soveltuvuutta. Sekä työnantajat että toimihenkilöt totesivat, että eniten oppimista tapahtuu vertaisoppimisen, työkaverin tai mentorin avulla. Toiseksi eniten opitaan työnantajan työpaikalla tarjoamassa koulutuksessa. Työnantajat katsoivat, että kolmanneksi eniten työpaikalla käytetään itseopiskelua, esimerkiksi verkkokursseja. Toimihenkilöt taas olivat sitä mieltä, että kolmanneksi eniten uuden oppimiseen soveltuu talon ulkopuolella tapahtuva koulutus. Avopalautteesta kävi ilmi, että oppimista tapahtuu myös kentällä yhdessä asiakkaan kanssa, verkostomaisessa yhteistyössä toisten yritysten kanssa (erityisesti isommat yritykset) ja omalla ajalla kotona.

Kuvat: Oppimistavat: kuinka paljon käytetään ja mikä soveltuu parhaiten

 

Työelämätaitojen Top 3

Tulevaisuuden työelämätaidoista kysyttiin sekä työnantajilta että toimihenkilöiltä. Työnantajien vastauksissa painottuivat ihmisosaaminen, kyky oppia uusia asioita ja itsensä johtaminen. Toimihenkilöt taas nostivat kärkeen ongelmanratkaisutaidot, kyvyn sopeutua muutokseen sekä kyvyn oppia uutta. Myös asiakastarpeiden ymmärtäminen, kyky oppia uutta sekä itsensä johtaminen nousivat korkealle vastauksissa. Toimihenkilönaiset ja -miehet näkivät ongelmanratkaisutaidon sijoittuvan selvästi korkeammalle kuin työnantajien edustajat.  Toimihenkilönaisten vastaukset heijastelivat enemmän työnantajien vastauksia kuin toimihenkilömiesten. Naiset korostivat ihmisosaamista ja sosiaalisia taitoja lähes yhtä paljon kuin ongelmanratkaisutaitoa. Nuoret toimihenkilöt arvottavat luovuutta korkeammalle kuin vanhemmat.

Kuvat: toimihenkilöiden ja työnantajien Top 3 työelämätaitoa

 

 

Tiedon ja osaamisen jakamista voisi tehostaa

Kyselyssä tiedusteltiin avokysymyksellä tapoja, joilla yrityksissä jaetaan omaa osaamista ja hiljaista tietoa. Avovastauksissa kukoistaa laaja kirjo: osa toimihenkilöistä jakaa tietoa auliisti sekä suullisesti että kirjallisesti, osa taas ei mitenkään. Jotkut ilmoittavat vastaavansa kysyttäessä, toiset taas pitävät säännöllisiä tiedonsiirtopalavereja. Tietoa jaetaan vieruskaverille, tiimin jäsenille ja laajemminkin yrityksen tiedonvälityskanavissa. Mitään yhtenäistä käytäntöä tiedon jakamisessa ei näytä vastausten perusteella olevan.

Kysymys siitä, miten itse voi hankkia ja hyödyntää omassa organisaatiossa olevaa osaamista, herätti jonkin verran kysymyksiä. Osa ei osannut vastata tähän mitään, osa kertoi kysyvänsä osaavammilta, ”kysyvänsä vanhanaikaisesti”, jotkut sanoivat osallistuvansa skypellä ja seuraavansa chattia. Toiset taas ilmoittivat hankkiutuvansa projekteihin ja työryhmiin, joissa pääsee vuorovaikutukseen ja oppii uutta. Jotkut toimihenkilöt käyvät jatkuvaa dialogia kollegojen kanssa. Muutamissa vastauksissa todettiin kysymisen ja tiedonsiirron olevan vaikeaa etätyöskentelyn takia.

Kuva: Työnantajien käsitys henkilöstön nykyisestä osaamistasosta ja osaamisen liittyvistä asenteista

 

 

ICT-työn tulevaisuus -hanke jatkuu 15.2. järjestettävällä Tulevaisuuden johtajuus -työpajalla.

 

Lisätietoja:

Palvelualojen työnantajat PALTA ry: työmarkkinapäällikkö Anu Sajavaara, p. 040 7050939.
Ammattiliitto Pro ry: johtaja Antti Hakala, p. 040 553 7413.