09.03.2021 -

Näkymät palvelualoilla kaksijakoiset – kolmannes palveluyrityksistä toipuu aikaisintaan ensi vuonna

, , , ,

Kolmasosa palveluyrityksistä toipuu koronakriisistä aikaisintaan ensi vuonna, selviää Palvelualojen työnantajat Paltan tuoreesta suhdannekatsauksesta ja sen yhteydessä toteutetusta yrityskyselystä. Viidennekseen yrityksistä taas koronakriisi ei ole vaikuttanut lainkaan, ja kahdeksassa prosentissa korona on jopa vauhdittanut liiketoimintaa. Reilu kymmenesosa arvioi, ettei liiketoiminta palaa koskaan koronaa edeltävälle tasolle.

– Näkymät palvelualoilla ovat hyvin kaksijakoiset ja erot korostuneen suuria. Osassa palvelutoimialoista elpyminen on jo hyvässä vauhdissa. Useissa yrityksissä normaaliin päästään kuitenkin palaamaan aikaisintaan ensi vuonna, jos silloinkaan, Paltan pääekonomisti Martti Pykäri toteaa.

Paltan ennusteen mukaan yksityisten palvelualojen liikevaihto kasvaa tänä vuonna neljä prosenttia, mikä ei riitä kuromaan kiinni viime vuoden yli seitsemän prosentin laskua. Kuluvaa vuotta koskevat talousennusteet koko Suomen BKT:n kasvusta heiluvat kahden ja kolmen prosentin välillä. Erot johtuvat käytännössä kokonaan siitä, milloin yksityisen kulutuksen ennakoidaan vapautuvan ja kuinka voimakkaana. Kuluvan vuoden talouskasvusta lähes puolet tulee palveluiden kulutuksesta.

”Talouden avaamisen viivästyminen käy kalliiksi ja lisää riskejä.”

– Koronakriisistä elpyminen on käytännössä palvelujen toipumisen varassa. Kolmen prosentin vuosikasvun ja koronan aiheuttaman kuopan kiinni kurominen tämän vuoden aikana edellyttäisi, että yksityinen kulutus lähtisi ripeään kasvuun viimeistään alkukesällä, Pykäri sanoo.

– Talouden avaamisen viivästyminen käy kalliiksi ja lisää riskejä. Talouden palautumiskyky heikkenee, yrityskanta rapautuu ja konkurssien määrä kasvaa kevään edetessä. Työmarkkinat heikkenevät. Työikäisen väestön rokottaminen on saatava käyntiin mahdollisimman pian. Rokottamisen onnistuminen on edellytys kotitalouksien kulutuksen ja talouden elpymiselle. Tarvitaan myös selkeä suunnitelma ja näkymä siitä, miten rajoituksia aletaan purkaa ja tilannetta normalisoida, kun riskiryhmät on rokotettu.

Vuoden 2020 toisella neljänneksellä kotitalouksien palveluiden kulutus putosi peräti 16 prosenttia. Koko vuonna kulutus jäi yli 8 prosenttia vuodentakaisesta. Lähellekään vastaavaa pudotusta ei nähty edes finanssikriisissä tai 90-luvun lamavuosina. Koko kulutuksen romahdus on käytännössä kohdistunut viihteeseen, kulttuuriin, liikkumiseen ja muihin palveluihin, joihin käytettiin viime vuonna yhteensä 5 miljardia euroa vähemmän rahaa kuin normaalisti.

Kuvaan on tiivistetty tiedotteen sisältö yritysten toipumisesta ja kulutuksen romahduksesta infograafimuodossa

Liikenteessä ja logistiikassa työpaikkojen määrä yhä rajussa laskussa, yritys- ja asiantuntijapalveluissa nousua

Työllisyyskehitys on palvelualoilla eritahtista. Pandemia ja siitä johtuvat rajoitukset painavat koko tämän vuoden ajan etenkin henkilöliikennettä, matkailua, viihteen ja virkistyksen aloja sekä henkilökohtaisia palveluita. Näiden palveluiden elpyminen käynnistyy rokotuksista huolimattakin aikaisintaan vuoden lopulla.

Liikenteen ja logistiikan toimialalta katoaa tänä vuonna Paltan ennusteen mukaan jopa 9 000 työpaikkaa pääasiassa henkilöliikenteestä, edellisvuoden 9 000 työpaikan lisäksi. Myöskään viihteessä, virkistyksessä ja henkilökohtaisissa palveluissa ei ennusteen mukaan päästä tämän vuoden puolella kasvuun. Kokoaikaisesti lomautettuja oli palvelualoilla vielä vuodenvaihteessa noin 32 000.  

Kokoaikaisesti lomautettuja oli palvelualoilla vielä vuodenvaihteessa noin 32 000.  

Sen sijaan informaatio- ja viestintäpalveluiden sekä yritys- ja asiantuntijapalveluiden viime vuosien vahva työllisyyden kasvu jatkuu. Esimerkiksi yritys- ja asiantuntijapalveluissa työllisten määrän ennustetaan kasvavan tänä vuonna kymmenellä tuhannella ja ensi vuonna yhdeksällä tuhannella. Monet asiantuntijapalvelut ovat pystyneet toimimaan pandemiassa lähes normaalisti, ja digiloikka on kasvattanut muun muassa erilaisten informaatio- ja viestintäpalveluiden kysyntää, Paltan suhdannekatsauksesta selviää.

– Kokonaisuudessaan työllisten määrä kasvaa ennusteemme mukaan tänä vuonna maltillisesti viidellä tuhannella Paltan edustamilla palvelualoilla. Koronakriisiä edeltäneinä neljänä vuotena alojen työllisyys kasvoi kuitenkin keskimäärin lähes 20 000:lla vuodessa, mikä vastaa valtaosaa koko työllisyyden kasvusta. Tähän tahtiin on vielä matkaa, mutta jatkossakin uudet työpaikat syntyvät nimenomaan palveluihin, Paltan Pykäri valottaa.

Pykärin mukaan työttömiä työnhakijoita on tällä hetkellä paljon aloilla, joilla työllisten määrän ennustetaan yhä vähenevän lähivuosina, kun taas kasvavilla aloilla kärsitään osaajapulasta.

– Osaamisen kohtaanto-ongelma on todellinen. Jotta Suomi pysyy houkuttelevana sijaintina korkean osaamisen palveluille, osaavaa työvoimaa on oltava saatavilla. Meidän on lisättävä työperäistä maahanmuuttoa, kehitettävä jatkuvan oppimisen polkuja ja otettava pikaisesti käyttöön työllisyyttä edistäviä uudistuksia, kuten paikallisen sopimisen edistämistä lainsäädäntötasolla sekä työttömyysturvan kehittämistä kannustavammaksi.

Kuljetuksen ja matkailun romahdus painaa vientinäkymiä alaspäin

Palveluviennin osaltakin näkymät ovat kaksijakoiset. Koronakriisi romahdutti palveluviennin viime vuonna, jolloin se putosi jopa kuudenneksen. Pykärin mukaan esimerkiksi rojalti- ja lisenssituloista saatu vienti palautuu todennäköisesti koronaa edeltävälle tasolle jo kuluvan vuoden aikana tuotannon normalisoituessa. Digitaalisten palveluiden ja ICT-palveluiden viennille odotetaan tänä vuonna kasvua.

Kokonaisuutena palvelukauppa ei kuitenkaan toivu ennen kuljetuksen ja matkailun palautumista, mikä venyy ennusteiden valossa ainakin vuoteen 2023. Yhteensä palvelut kattavat kolmanneksen kaikesta Suomen viennistä, ja viime vuoden viennin pudotuksesta yli kaksi kolmasosaa tuli palveluiden ulkomaankaupan laskusta.

Kokonaisuutena palvelukauppa ei toivu ennen kuljetuksen ja matkailun palautumista, mikä venyy ennusteiden valossa ainakin vuoteen 2023.

Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palveluiden suhdannekehitystä. Raportissa on analysoitu logistiikan, informaatio- ja viestintäpalveluiden, yritys- ja asiantuntijapalveluiden, hallinto- ja tukipalveluiden sekä muiden palvelualojen kehitystä lukuun ottamatta kauppaa, majoitus-, ravitsemus-, koulutus, terveys- ja sosiaalipalveluja. Palveluiden vientiluvut kattavat katsauksessa talouden kaikkien toimialojen ulkomaankaupan palveluiden osalta. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 26.2.2021 tilanteeseen.

Suhdannekatsaus lyhyesti

  • Kolmasosa palveluyrityksistä toipuu Paltan tuoreen kyselyn mukaan koronakriisistä aikaisintaan ensi vuonna, reilu kymmenesosa ei lainkaan. Talouden elpyminen on palveluiden toipumisen varassa, selviää Palvelujen suhdanteet -katsauksesta.
  • Työllisyyskehitys on palvelualoilla eritahtista. Liikenteen ja logistiikan alalta uhkaa kadota tänä vuonna jopa 9 000 työpaikkaa pääasiassa henkilöliikenteestä, yritys- ja asiantuntijapalveluissa työllisyys kasvaa.
  • Kuljetuksen ja matkailun romahdus painaa vientinäkymiä alaspäin. Kokonaisuutena palveluiden ulkomaankaupan toipuminen venyy vähintään vuoteen 2023.

Tutustu Palvelujen suhdanteet -katsaukseen

Palvelujen suhdanteet 1/2021 – Sulkutilasta kasvukiriin valottaa palvelutalouden talous-, työllisyys- ja vientinäkymiä vuosina 2021 ja 2022.

Lataa suhdannekatsaus

Lisätiedot:

Martti Pykäri, pääekonomisti, Palvelualojen työnantajat Palta
puh. 044 363 9353, martti.pykari@palta.fi

Martti Pykäri

Pääekonomisti, Tietopalvelut

Yksikön johtaja

martti.pykari@palta.fi