Digitaalisten palveluiden käyttö on yleistynyt viime vuosina selvästi koronan vauhdittamana, selviää Palvelualojen työnantajat Paltan tuoreesta Digigallupista. Venäjän armottoman hyökkäyssodan myötä kiristynyt maailmantilanne näkyy muutoksena suomalaisten digitaalisessa käyttäytymisessä.
Noin 40 prosenttia kansalaisista on muuttanut digitaalista käyttäytymistään maailmanpolitiikan tilanteen takia. Eniten käytöstään ovat muuttaneet 18-24 vuotiaat sekä 45–54-vuotiaat. Vähiten digitaalista käyttäytymistään ovat muuttaneet hyvät digitaaliset taidot omaava 25–34-vuotiaiden ikäluokka
Erilaisten digitaalisten palveluiden käyttö on kasvanut vauhdikkaasti vuoden 2020 alusta lähtien, mutta viimeisimmän mittauksen perusteella käytön kasvu on hiipunut. Toisaalta on tullut myös uusia tarpeita: 32 prosenttia vastaajista on käyttänyt jotain digitaalista palvelua energiankulutuksen tai -hintojen seurantaan. Jotakin digitaalista palvelua käytti arjessaan kuluvan vuoden aikana 85 prosenttia vastaajista.
– Digitaaliset palvelut ovat tätä päivää ja helpottavat elämäämme monin tavoin. Niissä on myös valtava kasvupotentiaali. Hyvä esimerkki ajankohtaisesta digitaalisesta palvelusta on energiansäästössä auttavat ratkaisut, sanoo johtava asiantuntija Jari Konttinen Paltasta.
Digitaaliset palvelut vaativat usein kirjautumista ja digigallupin mukaan noin joka viides on ottanut käyttöön kaksivaiheisen tunnistautumisen suojatakseen käyttäjätunnustaan. Erityisen suosittu suojautumisratkaisu se on ollut 45–54-vuotiaiden joukossa. Kaksivaiheisella tunnistautumisella tarkoitetaan suojaustapaa, jossa palvelun käyttäjä käyttää salasanan lisäksi palveluun kirjautumiseen jotakin toista tunnistautumistapaa, esimerkiksi tarkoitukseen tehtyä sovellusta tai tekstiviestiä. Kaksivaiheisen tunnistautumisen tarkoitus on estää palvelun tai sovelluksen luvaton käyttö tai haltuunotto.
– Kaksivaiheinen tunnistautuminen on helppo tapa pitää omat digitaaliset ja sosiaalisen median tilit paremmin hyökkäysten ulottumattomissa. Jokaisen kannattaisi ottaa se käyttöön, sanoo Jari Konttinen.
Yli puolet ei ole muuttanut digitaalista käyttäytymistään mitenkään
Vastauksissa korostuu, että noin 60 prosenttia vastaajista ei ole muuttanut digitaalista toimintaansa mitenkään kuluneen vuoden aikana maailmanpolitiikan tilanteen takia. Erityisen vähän niin ovat tehneet 25–34-vuotiaat. Yli 65-vuotiaista joka viides on hakenut tietoa tietoturvauhkista, mutta valtaosa ei ole muuttanut käytöstään, sillä tästäkin ikäluokasta 59 % vastaajista ilmoittaa ettei ole tehnyt muutoksia.
Sosiaaliseen mediaan liittyvät suojaustoimet korotuvat kyselyn vastauksissa. Kaksivaiheisen todennuksen käyttöönoton jälkeen suosituimpia suojautumiskeinoja ovat olleet sijaintipalvelujen poistaminen käytöstä, palvelun käyttämisen lopettaminen kokonaan ja salasanojen tiheämpi vaihtaminen.
– Vastauksissa saattaa näkyä se, että nuoret ovat jo lähtökohtaisesti tietoisia digitaalisten palveluiden tietoturvauhkista ja toiminineet jo aiemmin niin, että ne on minimoitu. Iäkkäämmät taas käyttävät palveluja vähemmän. Pelkoa ei kannata lietsoa, mutta omien digitaalisten palvelujen tietoturvasta kannattaa pitää huoli. Suuri osa rikoksista tehdään tänä päivänä verkossa, Konttinen toteaa.
Digigallupin toteutti Paltan toimeksiannosta Tietoykkönen Oy. Kyselyssä kartoitettiin sitä, miten suomalaiset ovat käyttäneet digitaalisia palveluita etenkin arjessaan ja vapaa-aikana, sekä sitä ovatko he muuttaneet digitaalista käyttäytymistään maailmanpolitiikan tilanteen takia kuluneen vuoden aikana. Kyselyyn vastasi 1 000 suomalaista. Otos on painotettu vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan. Tiedonkeruu toteutettiin verkossa 8.-16.11.2022 IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin.
Lisätiedot:
Jari Konttinen
johtava asiantuntija, digitalisaatio ja innovaatiot
Palvelualojen työnantajat Palta
puh. 040 575 2081 / jari.konttinen@palta.fi
Jari Konttinen
Johtava asiantuntija, Elinkeinopolitiikka
Digitalisaatio ja innovaatiot
jari.konttinen@palta.fi
