Palvelualojen työnantajat Palta on pettynyt, ettei liikenteen rahoitustasoa nostettu budjettiriihessä infran perustarpeiden vaatimalle tasolle. Myös ratkaisut työvoimapulaan jäivät riittämättömiksi. Panostukset TKI:hin ovat Paltan mukaan tervetulleita.
Palta jäi kaipaamaan hallituksen budjettiriihestä työvoimapulaa helpottavia päätöksiä, kuten ansiotuloveron keventämistä kaikissa tuloluokissa ja työn ylimmän marginaaliveroasteen alentamista. Myös työhön johtavan maahanmuuton sujuvoittamiseksi olisi tarvittu toimenpiteitä, ja Palta jäi kaipaamaan päätöstä esimerkiksi ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumisesta sekä lisärahoitusta Maahanmuuttovirastolle lupahallinnon henkilöstön vakinaistamiseksi.
– Pula sopivasta työvoimasta on kasvun este jo 44 prosentille palveluyrityksistä. Tilanteen ratkomiseksi kaivattaisiin sekä työnteon kannustavuutta parantavia että työvoiman tarjontaa lisäävä toimenpiteitä, mutta tästä budjettiriihestä niitä ei valitettavasti saatu tarpeeksi, Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki sanoo.
Palvelualoilta löytyisi lisää työtä, jos vain tekijöitä saataisiin. Yksityiset palvelut työllistävät yli miljoonaa ihmistä ja ovat luoneet valtaosan uusista työpaikoista 2000-luvun aikana, yhteensä yli 330 000 työpaikkaa. Positiivista budjettiriihen päätöksissä Paltan mukaan on, että sotaa pakenevien ukrainalaisten työllistymistä tuetaan.
Liikenteen rahoitus riittämätöntä, TKI-kannustimelle kiitosta
Päätös tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustimisesta on tervetullut uudistus, Palta linjaa. Jatkossa kannustinta tulee liiton mukaan kehittää siten, että se mahdollistaa paremmin myös digikehitystä koskevat panostukset. Palveluyritykset ja niiden tuottamat innovaatioiden kaupalliset sovellutukset jäävät usein nykyisten t&k-kannustimien ulkopuolelle Suomessa, mikä on omiaan hidastamaan digi- ja tuottavuuskehitystä.
Liikenteen ensi vuoden rahoitustaso on Paltalle pettymys, mutta myönteistä on, että henkilökuljetusten arvonlisävero lasketaan nollaan tammi-huhtikuulle 2023
– Liikenteen ensi vuoden rahoitus jäi valitettavan alhaiseksi. Liikenteen korjausvelka jatkaa tätä myötä kasvuaan, ja se on jo nyt noin 2,9 miljardia euroa, Rauhamäki sanoo.
Paltan mukaan liikenneinfran rahoitus tulee nostaa infran perustarpeiden mukaiselle kestävälle tasolle, mikä olisi ensi vuonna tarkoittanut 1,4 miljardia euroa perusväylänpitoon 600 miljoonaa euroa liikenneinfran kehittämisinvestointeihin. Lisäksi liikenteen ilmastotoimia on liiton mukaan jatkettava määrätietoisesti ja siten, että alan yritysten kansainvälinen kilpailukyky turvataan vihreässä siirtymässä. Logistiikka-alalle tulee Paltan mukaan laatia kilpailukykypaketti, jolla varauduttaisiin polttoaineiden jakeluvelvoitteen vuoden 2024 todennäköisten kiristysten myötä nouseviin kuljetuskustannuksiin ja lievennettäisiin polttoainekustannusten voimakkaan nousun vaikutuksia.
Lisätiedot:
Elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki,
Palvelualojen työnantajat Palta
puh. +358 50 521 2907
