Palvelualojen työnantajat Palta jäi kaipaamaan budjettiriihestä vaikuttavia, todennettavia työllisyystoimia.

 Hallituksen esittämät toimenpiteet olivat suurelta osin riittämättömiä. Nyt on keskeistä, että työllisyystoimien jatkovalmistelulla on selkeät tavoitteet ja että tuloksia syntyy nopeastiPaltan pääekonomisti Martti Pykäri sanoo.  

Työllisyyden kasvu on nojannut viime vuodet palveluihin: viime vuosina 90% uusista työpaikoista on syntynyt palvelualoille. Työllisyyden nostoa ja työn tuottavuuden kasvua vauhdittavat uudistukset ovat paljon työllistäville palvelualoille elinehto.  

Pykärin mukaan aikaa ei ole hukattavaksi, koska monet tarpeelliset toimenpiteet vaikuttavat vasta pidemmän ajan päästä. 

 Mitä nopeammin päätökset saadaan tehdyiksi, sitä nopeammin voidaan nähdä myös tuloksia. Keskeistä on saada aikaan uusia työpaikkoja yksityiselle sektorille ja sitä kautta lisää verotuloja. Erityisen tärkeää tämä on, kun talouden jälleenrakennus alkaa, Pykäri toteaa  

Koronakriisi on lisännyt rakenteellisten uudistusten tarvetta. Palta pitää huolestuttavana, että hallitus kertoi siirtävänsä osan työllisyystoimista päätettäväksipuoliväliriiheen.  

– Esimerkiksi työllisyyttä vahvistava perhevapaauudistus ja kannustinloukkujen purku ovat uudistuksia, jotka tulisi tehdä välittömästi. Kaikkien toimien taustalla tulisi olla todennetut vaikutusarviot. Positiivista on, että työperäisen maahanmuuton prosesseja luvataan nopeuttaa niin, että yhden kuukauden käsittelyaikaan päästään mahdollisimman pian. 

Kriisistä vauhtia talouden uudistumiseen – elinkeinoelämä on muutakin kuin teollisuutta 

Kriisistä voi hakea myös vauhtia talouden uudistumiseen. Tämä olisi merkinnyt vahvempaa panostusta palvelutalouden vahvistamiseenmissä budjettiriihen päätökset jäivät laihoiksi.  

– Budjettiriihessä jätettiin käyttämättä paikka vauhdittaa Suomen muuttumista palvelutaloudeksi, esimerkiksi panostamalla vientiin sekä digitaalisuutta vauhdittaviin investointeihin toimialaneutraalisti. Suuntaa voidaan vielä muuttaa loppuvuodesta, kun linjataan EU:n elpymistukivälineen käytöstä, Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki sanoo. 

Ilman palvelualoja koronakriisistä toipuminen ei ole mahdollista. Yksityiset palvelut ilman kauppaa työllistävät yli miljoona ihmistä Suomessa, mikä on yli puolet koko yksityisestä sektorista. Yksityiset palvelut ovat 2000-luvulla luoneet Suomeen yli 380 000 uutta työpaikkaa. 

 Myös palveluyritysten sähköveron vaiheittainen alentaminen teollisuuden tasolle parantaisi merkittävästi yritysten kustannuskilpailukykyä, Rauhamäki toteaa. 

Lisätiedot: 

 

Tatu Rauhamäki

Johtaja, Elinkeinopolitiikka

Martti Pykäri

Pääekonomisti

KTM