Tänään julkaistu Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelma nojaa vahvasti siihen, että yhä useampi suomalainen saa töitä. Ohjelmassa listataan kuitenkin vähän keinoja työllisyyden nostamiseen ja yritysten työllistämiskyvyn parantamiseen.

– Työllisyysasteen nousu on hallitusohjelman tulopohjan keskeisin elementti. Keinojen ja konkretian puute eivät kuitenkaan luo uskottavaa polkua 75 %:n työllisyysasteeseen, Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto toteaa. – Jo nyt on nähtävissä, että talouskasvu on Suomessa hidastumassa. Jos talous sakkaa ja työllisyystavoite jää saavuttamatta, hallitusohjelmalta pettää pohja.

Erityisesti työrauhalainsäädännön uudistamisen puuttuminen keinovalikoimasta on suuri pettymys palvelualoille. Suomen nykyinen työrauhalainsäädäntö on vuodelta 1946. Palta edellyttääkin, että sen uudistamiseen tartutaan työllisyyttä pohtivassa kolmikantaisessa työryhmässä.

– Jotta yritykset haluaisivat investoida ja työllistää Suomessa, ne tarvitsevat ennakoitavan ja vakaan toimintaympäristön. Uskottava työrauha on yrityksille ja Suomelle keskeinen kilpailukykytekijä, Aarto korostaa. – Lakkoilemalla annamme nyt aivan turhaan tasoitusta kilpailijamaillemme. Hallituksella pitää olla rohkeutta parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä myös työrauhaa parantamalla.

Hallitusohjelma sisältää myös palveluyritysten kannalta myönteisiä asioita, kuten panostukset liikenneväyliin, elinkeinorakenteen monipuolistamiseen ja tki-panostuksiin.

–  Hallitusohjelmassa tunnistetaan yleisellä tasolla oikein, että yhä suurempi osa kansantalouden kasvusta syntyy aineettomasta arvonluonnista. Palveluiden merkitys ja markkinat kasvavat kaikkialla maailmassa ja siksi palveluyritysten toimintaedellytyksistä ja kasvumahdollisuuksista pitää huolehtia, Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki sanoo. – Hallitus ei kuitenkaan tunnista palveluiden merkitystä työllisyystavoitteen saavuttamisessa.

Yksityiset palvelut ovat 2000-luvulla luoneet Suomeen noin 300 000 uutta työpaikkaa ja vastanneet viime vuosien työllisyysasteen noususta. 75 %:n työllisyystavoitteen saavuttaminen on mahdotonta, mikäli työvoimavaltaisen palvelusektorin toimintaedellytyksiä ei paranneta.

– Toimialarajojen hälvetessä kaikille yrityksille pitäisi antaa tasavertaiset kasvun mahdollisuudet. Hallitusohjelman sähköverouudistus on esimerkki toimialakohtaisesta politiikasta, josta tulisi päästä eroon, Rauhamäki toteaa. – Palveluyritykset maksavat jo nyt yli 7-kertaista sähköveroa teollisuuteen verrattuna. Tavoitteena tulisi olla sähköveron EU-minimi kaikille yrityksille.

Lisätietoja:

 

Tuomas Aarto

Toimitusjohtaja,

VT

Tatu Rauhamäki

Johtaja, Elinkeinopolitiikka