Palvelualojen työnantajat Paltan mukaan panostukset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitukseen eli TKI-rahoitukseen ovat hyviä ja oikeansuuntaisia, mutta julkisiin digihankkeisiin olisi tullut panostaa huomattavasti voimakkaammin. Logistiikan ja liikenteen kilpailukykyyn ja päästötavoitteisiin vaikuttava liikenneinfran rahoitus sai tarvittavia lisäpanostuksia. Osaajapulaan haettiin ratkaisua koulutuksesta ja kannustinloukuista, mutta maahanmuuttoa hallitus ei kokenut valitettavasti oikeaksi keinoksi.
TKI-rahoituksella on merkittävä rooli paitsi palvelualoille, myös Suomen koko taloudelle. Rahoitus auttaa edistämään innovaatioita, teknologista kehitystä ja osaamista, jotka ovat keskeisiä tekijöitä talouden kasvulle, kilpailukyvylle ja kestävälle kehitykselle.
– TKI-rahoituksen nosto oli odotettu ja tervetullut toimenpide. Panostamalla yrityslähtöiseen tutkimukseen osaaminen pystytään kanavoimaan liiketoiminnaksi ja vientimenestykseksi. TKI-toimintaa harjoittavien yritysten määrää tulee laajentaa ja monipuolistaa, toteaa elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki Paltasta.
Hallitus jätti käyttämättä merkittävän tuottavuutta kasvattavan keinon
Hallitusohjelmassa mainittujen digihankkeiden rahoitus jäi liian vähäiseksi. Digitalisaation edistäminen parantaisi koko yhteiskunnan tuottavuutta. Nopea ja ketterä tiedonkulku yritysten ja viranomaisten välillä keventää hallinnollista taakkaa. Tavoitteena tulee olla korkea automaatioaste ja avoimet tietorajapinnat sekä julkisten toimijoiden parempi keskinäinen yhteistyö.
– Hallitus jätti käyttämättä tärkeän tuottavuutta parantavan välineen, kun se ei lähtenyt riittävällä tavalla edistämään julkisia digipalveluita. Yrityksille tarjottavien julkisten digipalveluiden osalta emme pääse vielä edes lainsäädännön edellyttämälle tasolle. Toivomme tästä kirjausta viimeistään kehysriiheen, jatkaa Rauhamäki.
Panostukset liikenneinfraan hyviä ja oikea-aikaisia
Hallitus on tehnyt vaikeassa taloustilanteessa hyviä päätöksiä liikenneinvestointien osalta. Palta kiittääkin hallitusta siitä, että hallitusohjelmaan sisältyvästä liikenneinvestointiohjelmasta tehtiin päätöksiä ja ohjelma etenee. Olemme myös tyytyväisiä, että Puhtaan energian Suomi-kärkihankkeesta osoitetaan lataus- ja tankkausinfrastruktuurin edistämiseen rahoitusta.
– Liikenneverkkojen ylläpidon ja kehittämisen rahoitustasoa tulee jatkossa edelleen nostaa. Toimiva ja tehokas liikenneinfra on yksi keskeinen toimenpide myös liikenteen ja logistiikan päästöjen vähentämisessä ja alan kilpailukyvyn pitkäjänteisessä turvaamisessa. Sujuva, tehokas ja vähähiilinen liikenne ja logistiikka on Suomen tärkeä kilpailuetu, painottaa Rauhamäki.
Osaajapulan ratkaisemisessa hallituksen linja on ristiriitainen
Palta pitää hyvänä myös kannustinloukkujen purkamiseen tähtääviä toimia, joilla lisätään työvoiman tarjontaa. Osaavan työvoiman saatavuus on merkittävä kasvun este palvelualoilla. Palvelualat työllistävät yli miljoona ihmistä, joten haaste ei ole Suomen talouden kannalta merkityksetön.
Hallitus vahvistaa peruskoulujen rahoitusta ja siten pyrkii kohden hallitusohjelmassakin mainittua tavoitetta peruskoulusta saatavista riittävistä perusvalmiuksista. Samoin 11,5 miljoonan lisäys korkeakoulujen aloituspaikkoihin on erittäin tervetullut. Myös Work in Finland -hanke saa miljoonan lisärahoituksen. Tämä lisäpanostus on kuitenkin kovin pieni suhteessa siihen, miten hallituksen työperäisen maahanmuuton kiristämiseksi suunnittelemat toimet rapauttavat Suomen vetovoimaa osaajien kohdemaana.
– Odotamme jatkossakin hallitukselta päätöksiä työvoimapulan helpottamiseen. Koulutukseen panostaminen ja kannustinloukkujen purkaminen ovat hallitukselta hyviä toimia, mutta työperäistä maahanmuuttoa ei tule kiristää. Tämän takia hallituksen tuleekin luopua linjauksestaan, että työluvalla töitä Suomessa tekevän työsuhteen loppuessa olisi vain kolme kuukautta aikaa etsiä uusi työpaikka, painottaa Rauhamäki.
