Yksityisten palveluiden tuotanto kasvoi vuoden toisella neljänneksellä sekä vuodentakaiseen että edelliseen neljännekseen verrattuna. Palvelut ovat pitäneet Suomen talouden hitaassa kasvussa, mutta nyt palveluiden suhdannehuippu jää kuitenkin taakse. Tuotanto supistuu loppuvuotta kohden, mikä painaa koko talouden taantumaan. Työllisyyden romahtaminen vältetään palveluiden pitäessä kiinni työvoimasta.
Palvelut ovat pitäneet Suomen talouden hitaassa kasvussa. Suomen bruttokansantuote kasvoi 0,6 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä, vaikka rakentamisen ja teollisuuden tuotanto väheni. Jalostustuksen ja palveluiden aktiviteetti on kehittynyt eri suuntiin jo yli vuoden ajan ja maan talous on nojannut vahvasti palveluihin. Jalostuksen aktiviteetti on vähentynyt jo selvästi, palvelutalous on vasta aloittanut laskusuhdanteen.
Rakennusinvestointien vähenemisen välilliset vaikutukset ovat iskeneet myös palvelualoihin. Arkkitehti- ja suunnittelutoimistojen kytkös rakentamiseen on ilmeinen, mutta myös kuljetus ja työnvälityspalvelut tuottavat merkittävän osan tuotannostaan rakennusalalle.
– Laskusuhdanne on kasvattanut palvelualojen välisiä eroja. Liikenteen ja logistiikan myyntiodotusten lasku enteilee yleistä talouden aktiviteetin vähenemistä. Myös hallinto- ja tukipalveluissa suhdannenäkymä on heikentynyt selvästi, toteaa Paltan pääekonomisti Martti Pykäri.
Logistiikkapalveluiden kysyntää painaa erityisesti vähentyvä tavarakauppa ja kestokulutustavaroiden myynti. Tavaravienti ja -tuonti on laskenut viime kuukaudet ja Suomen vientikysyntä on kääntynyt laskuun kauppakumppanimaiden teollisuustuotannon näkymien heikennyttyä. Myös matkailu laahaa edelleen ja on noin 30 prosenttia alle vuoden 2019 tason.
Työllisyyden kehityksessä uusi yllättävä piirre
Euroalueen talous on pehmenemässä ja laskusuhdanteeseen edetään tilanteessa, jossa työttömyysaste on historiallisen alhainen ja työmarkkinat kireät. Vahva työllisyyskehitys on ollut pandemian jälkeisen kasvun erityispiirre sekä Suomessa että muualla Euroopassa.
Työllisyys reagoi heikentyneeseen suhdanteeseen aina viiveellä. Työmarkkinoiden nykyinen tilanne voi kuitenkin osaltaan myös tukea työllisyystilanteen säilymistä verrattain vahvana. Osaavaa työvoimaa on vaikeasti saatavilla ja yritykset pyrkivät pitämään kiinni työntekijöistä entistäkin hanakammin.
Kuvaavaa on, että palvelualoilla on nostanut päätään täysin uusi ilmiö, jossa yritykset kärsivät samanaikaisesti sekä työvoimapulasta että riittämättömästä kysynnästä.
– Ilmiö on uusi ja kasvussa. Osaavan työvoiman saatavuus on kuitenkin suhdanteeseen nähden verrattain yleinen ongelma. Työvoimapula ei ole poistunut palvelualoilta, analysoi Pykäri.
Työllisyys vähenee etenkin liikenteessä ja logistiikassa mutta jonkin verran myös viihteessä ja vapaa-ajan palveluissa, sekä tietyillä rakentamista lähellä olevilla aloilla. Informaatio- ja viestintä-alalla sekä hallinto- ja tukipalveluissa työllisyys edelleen kasvaa.
Mikäli tämänhetkinen konsensus matalasuhdanteen lyhytaikaisuudesta toteutuu, työvoimavaltaiset palvelualat kannattelevat työllisyyttä sen yli. Lomautuksia ja irtisanomisia tullaan näkemään, mutta suurempi työllisyyden notkahdus ja sitä seuraava, itseään ruokkiva laskuspiraali vältetään.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palveluiden suhdannekehitystä. Yksityiset palvelut työllistävät Suomessa yli miljoona ihmistä, ja ovat luoneet Suomeen 2000-luvulla yli 330 000 uutta työpaikkaa. Suhdannekatsauksessa on analysoitu liikenteen ja logistiikan, informaatio- ja viestintäpalveluiden, yritys- ja asiantuntijapalveluiden, hallinto- ja tukipalveluiden sekä muiden palvelualojen kehitystä lukuun ottamatta kauppaa, majoitus-, ravitsemus-, koulutus, terveys- ja sosiaalipalveluja. Palveluiden vientiluvut kattavat katsauksessa talouden kaikkien toimialojen ulkomaankaupan palveluiden osalta.
