Osaavan työvoiman saatavuus ja työllisten määrän nostaminen on keskeistä Suomen talouden kehityksen kannalta. Työurien pidentämistä tulisi vauhdittaa edelleen nopeuttamalla pääsyä jatko-opintoihin sekä painottamalla nopeita, työelämälähtöisiä muunto- ja täydennyskoulutuksia osaamista päivitettäessä tutkintokoulutuksen sijaan. Myös kevään 2018 kehysriihessä päätetyt hallituksen työllisyyspaketin noin 50 miljoonan euron investoinnit jatkuvan oppimisen kehittämiseksi tulee toteuttaa. Korkeakouluilla tulisi olla nykyistä selkeämmät kannusteet tarjota työelämää ja digitalisaatiota tukevaa koulutusta.
VM:n talousarvioesityksessä todetaan, että osaava työvoima on Suomen tärkein kilpailukykytekijä. Nykyiset järjestelmät, kuten esimerkiksi työvoimapoliittinen koulutus ja aikuiskoulutustuki, on arvioitava uudelleen ja tarpeen mukaan muokattava aidosti tukemaan yksilön työmarkkina-asemaa.
– Uusia, nopeita työllisyystoimia pohdittaessa tulee ensisijaisesti pyrkiä kannustinloukkojen purkamiseen. Työn tekemisen on oltava aina kannattavin vaihtoehto. Hallituksen työllisyystavoitteessa onnistuminen on positiivista, mutta rakennetyöttömyyden puolittamiseen on tähdättävä yhä määrätietoisemmin. Toimenpiteitä on luotava myös ulkomaisten osaajien houkuttelemiseksi Suomeen, toteaa Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto.
Lisäpanoksia digitalouteen ja liikkuvuuteen
Kiristyvässä kansainvälistyvässä kilpailussa on panostettava digitaaliseen toimintaympäristöön. Markkina-arvoltaan maailman suurimmat yritykset toimivat digitaalisessa alustabisneksessä. Datan määrä lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla ja tarve datakeskuksille kasvaa edelleen. Hallituksella olisi nyt erinomainen paikka näyttää, että Suomi haluaa toimia datatalouden ytimessä. Konkreettinen, välitön keino olisikin Ruotsin mallin mukaisesti pienten, alle 5 MW palvelinkeskusten sähköveron alentaminen samalle tasolle suurten datakeskusten kanssa.
Palta tukee kaupunkien välisten nopeiden yhteyksien kehittämistä. Hyvänä tavoitteena onkin tunnin junayhteyden kehittäminen niin Helsingin ja Turun kuin Helsingin ja Tampereen välillä. Rajavartiolaitoksen toimintamenojen lisäyksellä parannetaan ”Helsinki-hubin” toimivuutta kansainvälisen matkailun näkökulmasta.
– Toimiva liikenneinfra on talouden keuhkot. Kaupunkien välisten yhteyksien nopeutuminen helpottaa työvoiman liikkuvuutta. Kasvava matkailutrendi tulee myös hyödyntää – tavoitteena tulisikin olla Suomen matkailuelinkeinon tuplaaminen. Ratkaisukeinoja on myös löydettävä perusväylien korjausvelan vähentämiseen, toteaa Aarto.
Lisätietoja:
Tuomas Aarto, toimitusjohtaja, PALTA ry, puh. 040 152 0073
Jari Konttinen, asiantuntija, elinkeinopolitiikka, PALTA ry, puh. 040 575 2081
Palta on palvelualoja edustava elinkeino- ja työmarkkinajärjestö. Meillä on 1 900 jäsentä, jotka toimivat logistiikan, informaation ja viestinnän, huollon ja kunnossapidon, yritys- ja asiantuntijapalvelujen, hallinnon ja tukipalvelujen sekä viihteen ja virkistyksen toimialoilla. Palta vastaa myös finanssialan työmarkkinatoiminnasta ja on EK:n toiseksi suurin jäsenliitto.
