Yksityisten palvelujen alkuvuoden kehitys heijastelee Suomen talouden tilannetta. Kuluttajapalvelujen kasvu kiihtyy ostovoiman reippaan kasvun ansiosta. Yrityspalvelut kasvavat edelleen voimakkaasti, mutta kehityksessä on pieniä rauhoittumisen merkkejä. Esimerkiksi rakentamiseen liittyvien palvelujen kasvu hidastuu rakentamisen suhdannetilanteen rauhoittuessa. Logistiikkapalvelujen myynnin kasvu hidastuu tavaroiden ulkomaankaupan kasvun rauhoittuessa, mutta kotimaan kysyntä jatkuu edelleen hyvänä.
Palvelujen noin 26 miljardin euron vuotuinen vienti muodostaa jo 30 prosenttia Suomen bruttoviennistä. Palveluvienti on nelinkertaistunut 2000-luvulla ja suurin osa Suomen koko viennin kasvusta on tullut palveluviennistä. Hyvä suhdannetilanne nopeuttaa nyt myös palvelualan yritysten kansainvälistymistä. Paltan digitutkimuksen ennakkotietojen mukaan kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavien palveluyritysten osuus on noussut 29 prosenttiin.
– Palveluvienti on vetänyt Suomen vientiä koko 2000-luvun. Vienti on kasvanut käytännössä koko tilastohistorian ajan ja kasvu tulee jatkumaan megatrendien tukemana läpi suhdanteiden, toteaa Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.
– Hyvä suhdanne vauhdittaa nyt kansainvälistymistä. Erityisen iloinen uutinen on, että joka viides palveluyritys kertoo suunnittelevansa kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista tai sen kasvattamista. Vientimarkkinoille lähtijöitä ja potentiaalia siis riittää, jatkaa Paavonen.
Palveluvienti on parasta mahdollista vientiä
Palvelujen osuus taloudesta kasvaa kaikkialla maailmassa. Globaalissa työnjaossa palveluista on tullut arvokkain ja halutuin osa. Suomen tapaiselle maalle on luontevaa erikoistua korkeaa osaamista ja korkeaa arvonlisää tuottavaan palveluvientiin. Siinä yhdistyvät Suomen vahvuudet ja hyvät tulevaisuuden näkymät.
– Kansainvälisen palvelumarkkinan kasvu jatkuu läpi suhdanteiden ja siitä riittää kasvupotentiaalia Suomelle myös seuraavassa taantumassa. Poliittisten päättäjien tulisikin ottaa tavoitteeksi palveluviennin tuplaaminen. Siitä hyötyisivät koko Suomi ja kaikki toimialat, toteaa Paltan johtaja Riitta Varpe.
– Palveluvientiä voidaan edistää kotimaisella päätöksenteolla. Palvelut pitäisi ottaa vahvasti mukaan vienninedistämiseen ja kauppapolitiikkaan. Digitaalisille palveluille pitäisi luoda ylivoimainen infrastruktuuri ja tarjota julkisten hankintojen kautta yrityksille referenssikohteita, arvioi Varpe.
– Kansainvälinen liiketoiminta vaatii yleensä merkittäviä alkusatsauksia kohdemaassa, jolloin ensimmäisten vuosien investoinnit ja rahoituksen edellyttämät vakuudet voivat muodostua palveluyritysten kasvun esteeksi. Vähintäänkin ulkolaisen tytäryhtiön tappiot pitäisi voida vähentää kotimaisen emoyhtiön tuloksesta, Varpe jatkaa.
Materiaalit:
- [download id=”12009″]
- [download id=”12006″]
- [download id=”12015″]
- [download id=”12032″]
Lisätietoja:
Johtaja Riitta Varpe, Palta, p. 040 534 5353
Pääekonomisti Matti Paavonen, Palta, p. 050 534 2506
Palta on palvelualoja edustava elinkeino- ja työmarkkinajärjestö. Meillä on 1 900 jäsentä, jotka toimivat logistiikan, informaation ja viestinnän, huollon ja kunnossapidon, yritys- ja asiantuntijapalvelujen, hallinnon ja tukipalvelujen sekä viihteen ja virkistyksen toimialoilla. Palta vastaa myös finanssialan työmarkkinatoiminnasta ja on EK:n toiseksi suurin jäsenliitto.
