Suomen talouskasvun nopein vaihe on tällä erää ohi. Kasvu jatkuu edelleen nopeana yksityisillä palvelutoimialoilla. Talouden vetovastuu siirtyy nopean vientikehityksen taituttua taas takaisin kuluttajalle. Työvoiman saatavuus hidastaa talouskasvua jo tänä vuonna.

Yksityisten palvelutoimialojen kasvu kiihtyi viime vuoden lopulla 7,5 prosenttiin. Koko vuonna kasvua kertyi 6,5 prosenttia. Kasvu jatkuu ripeänä viime vuoden vauhdissa. Liikevaihto kasvaa lähes kaikilla toimialoilla. Toimialoista nopeimmin kasvavat markkinointi, työnvälityspalvelut, vuokrauspalvelut, erilaiset liike-elämän palvelut ja ilmaliikenne. Yksityiset palvelut tuottivat lähes puolet Suomen bruttokansantuotteen kasvusta viime vuonna. Palvelualojen kasvua hidastaa työvoiman saatavuus. Avointen työpaikkojen aukioloajat ovat pidentyneet kaikilla palvelualoilla.

– Työllisyyden kasvattaminen ei ole enää kysynnästä kiinni. Ongelma on työvoiman tarjonnassa. Seuraavan hallituskauden loppuun mennessä pitäisi työllisiä saada 180 000 lisää. Se onnistuu vain puuttumalla työttömyyden kovaan ytimeen. Kaikki työ pitää tehdä kannattavaksi uudistamalla sosiaaliturva kokonaan. Viimeistään seuraava hallitus on tämän tosiasian edessä, toteaa Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.

Työvoiman saatavuus hidastaa Suomen talouskasvua jo nyt. Ongelman ratkaiseminen on mahdollista vain puuttumalla työttömyyteen erittäin voimakkaasti, sillä työvoiman ulkopuolelta työmarkkinoille on saatavissa vain pieni osa tarvittavasta työvoimasta. Helposti työllistettävien työttömien määrä ei riitä ongelman ratkaisemiseen. Nyt pitäisi pikaisesti puuttua vaikeaan rakennetyöttömyyteen. Rakennetyöttömyyttä on purettava niin, että mahdollisimman moni pääsisi mukaan työelämään. Onnistuminen edellyttää elinkeinorakenteen muutosta ja matalapalkkaisemman työn kannattavuuden parantamista työvoimapolitiikan ja sosiaaliturvan kokonaistarkastelulla.

– Aktiivimalli on vastustuksesta huolimatta vasta liikkuvan työllisyystavoitteen välietappi. Rakennetyöttömyys pitää puolittaa, muuten kestävää työllisyyden tasoa ei ole mahdollista saavuttaa. Työvoima ei riitä, toteaa Paltan pääekonomisti Matti Paavonen.

Uudet työpaikat syntyvät palveluihin

Yksityisille palvelualoille on syntynyt 2000-luvulla yli 290 000 työpaikkaa. Kaikista Suomen työllisistä 85 prosenttia toimii jo nyt erilaisissa palvelutehtävissä. Palveluissa ei ole kyse pelkästään palvelusektorista, sillä kaikkien toimialojen palvelutehtävät lisääntyvät.

– Palvelualojen kasvun esteiden poistaminen sataa kaikkien toimialojen ja koko Suomen laariin. Digitaloudessa toimialarajat hämärtyvät, minkä vuoksi tarvitaan toimialaneutraaleja ratkaisuja, toteaa Paltan toimitusjohtaja Riitta Varpe.

Faktat osoittavat, että Suomesta on jo tullut palvelutalous, mutta koko kasvupotentiaali ei ole läheskään vielä käytössä.

Työpaikojen määrän kehitys palvelusektorilla oli vuonna 2017 huima. Uusia työpaikkoja syntyi yksityisiin palveluihin alustavien tietojen mukaan noin 26 000 kappaletta. Palvelualojen työllistävä kehitys tulee jatkumaan olettaen, että palvelujen kasvun edellytyksistä huolehditaan.

– Palvelujen kasvuvauhdin ja uusien työpaikkojen syntyminen turvataan vauhdittamalla toimenpiteitä, joilla nopeutetaan elinkeinorakenteen muutosta. Tämä edellyttää, että otetaan ensimmäisten joukossa käyttöön uusin teknologia ja luodaan Suomeen paras mahdollinen digi-infra keinoälyn ja tuetun todellisuuden sovelluksille. Työvoiman osaamisen turvaamiseksi on huolehdittava elinikäisen oppimisen mahdollisuuksista, Varpe alleviivaa.

– Seuraavan hallituksen tavoitteeksi tulisi asettaa ”4/50”: Uutta luovien innovaatiopanostusten osuus BKT:stä nostetaan 4 prosenttiin ja 50 prosenttia ikäluokasta hankkii korkeakoulutasoisen tutkinnon, jatkaa Varpe.

Materiaalit:

Paltan suhdannekatsaus 4/2017

Ekonomistin katsaus 22.2.2018

Paltan ekonomisti Jouni Vihmon vlogi palvelujen suhdanteesta.

Linkki videoon tässä.

 

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Riitta Varpe, Palta, p. 040 534 5353
Pääekonomisti Matti Paavonen, Palta, p. 050 534 2506  

Palta on palvelualoja edustava elinkeino- ja työmarkkinajärjestö ja EK:n toiseksi suurin jäsenliitto. Paltalla on 1 900 jäsentä, jotka toimivat logistiikan, informaation ja viestinnän, huollon ja kunnossapidon, yritys- ja asiantuntijapalvelujen, hallinnon ja tukipalvelujen sekä viihteen ja virkistyksen toimialoilla. Palta vastaa myös finanssialan työmarkkinatoiminnasta.